Dataa, informaatiota ja hiljaista tietoa : avoimesta nuorisotyöstä tuotettava tieto ja sen merkitys Raumalla
Kauniskangas, Eija (2019)
2019
Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Youth Work and Youth Research
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904231522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904231522
Tiivistelmä
Tämä tutkimus kohdistuu kunnalliseen avoimeen nuorisotyön, ja siitä tuotettavan tiedon tarkasteluun. Tavoitteena oli tutkia, miten avoin nuorisotyö Raumalla ymmärretään,millaista tietoa siitä tuotetaan ja miten tätä tuotettua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa.
Tutkimuksen taustalta löytyvät julkishallinnon ajattelumaailman muutokset. 1990-luvun New Public Management sekä vuosituhannen vaihteen Governance-ajattelu korostivat tehokkuutta, tuloksellisuutta ja tiedon hyödyntämistä palveluiden tuottamisessa. Hallinnon muutokset ovat tuoneet myös nuorisotyölle vaatimuksen työn merkityksen ja vaikuttavuuden todentamisesta.
Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto on kerätty asiantuntijahaastattelujen avulla. Aineisto koostuu kahdeksasta haastattelusta: seitsemästä yksilöhaastattelusta ja yhdestä
ryhmähaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 11 henkilöä, joista neljä nuoriso-ohjaajia, kaksi nuorisopalveluiden hallinnon henkilökuntaan kuuluvia työntekijöitä, kaksi sivistystoimialan viranhaltijoita sekä kolme kaupungin luottamushenkilöitä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Tämän tutkimuksen havaintojen mukaan avointa nuorisotyötä Raumalla pidetään kasvatuksellisena ja nuorten hyvinvointia edistävänä toimintana. Haasteena kuitenkin on, etteivät työn sisällöt ja sen kasvatuksellisuus näy ulospäin, jolloin sen merkitys saattaa jäädä näkymättömäksi. Avoimesta nuorisotyöstä tuotettava tieto painottuu dataan eli nuorisotilojen kävijämääriin sekä ilta- ja kuukausiraportteihin. Sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden mukaan tärkeimpänä tietona pidettiin kokemustietoa eli hiljaista tietoa, jota hyödynnetään omassa työssä, monialaisen verkoston toiminnassa sekä päätöksenteossa. Merkittävänä tekijänä näyttäytyi myös nuorten tuottama kokemustieto, jota nuoret voivat jakaa luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille suoraan virallisen väylän ohitse.
Tällä hetkellä tuotettavan tiedon ei haastatteluissa koettu ohjaavan toimintaa eikä se näytä myöskään ohjaavan nuorisopolitiikkaa. Haastateltavien toiveena olisikin tuottaa tietoa, joka tekee näkyväksi avoimen nuorisotyön sisältöä ja sen merkitystä. Tämä toive edellyttäisi
tiedon tuottamisen tapojen kehittämistä monimuotoisempaan suuntaan, jolloin hiljainen tieto saadaan näkyville ja sitä pystytään hyödyntämään myös päätöksenteossa.
Tutkimuksen taustalta löytyvät julkishallinnon ajattelumaailman muutokset. 1990-luvun New Public Management sekä vuosituhannen vaihteen Governance-ajattelu korostivat tehokkuutta, tuloksellisuutta ja tiedon hyödyntämistä palveluiden tuottamisessa. Hallinnon muutokset ovat tuoneet myös nuorisotyölle vaatimuksen työn merkityksen ja vaikuttavuuden todentamisesta.
Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto on kerätty asiantuntijahaastattelujen avulla. Aineisto koostuu kahdeksasta haastattelusta: seitsemästä yksilöhaastattelusta ja yhdestä
ryhmähaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 11 henkilöä, joista neljä nuoriso-ohjaajia, kaksi nuorisopalveluiden hallinnon henkilökuntaan kuuluvia työntekijöitä, kaksi sivistystoimialan viranhaltijoita sekä kolme kaupungin luottamushenkilöitä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Tämän tutkimuksen havaintojen mukaan avointa nuorisotyötä Raumalla pidetään kasvatuksellisena ja nuorten hyvinvointia edistävänä toimintana. Haasteena kuitenkin on, etteivät työn sisällöt ja sen kasvatuksellisuus näy ulospäin, jolloin sen merkitys saattaa jäädä näkymättömäksi. Avoimesta nuorisotyöstä tuotettava tieto painottuu dataan eli nuorisotilojen kävijämääriin sekä ilta- ja kuukausiraportteihin. Sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden mukaan tärkeimpänä tietona pidettiin kokemustietoa eli hiljaista tietoa, jota hyödynnetään omassa työssä, monialaisen verkoston toiminnassa sekä päätöksenteossa. Merkittävänä tekijänä näyttäytyi myös nuorten tuottama kokemustieto, jota nuoret voivat jakaa luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille suoraan virallisen väylän ohitse.
Tällä hetkellä tuotettavan tiedon ei haastatteluissa koettu ohjaavan toimintaa eikä se näytä myöskään ohjaavan nuorisopolitiikkaa. Haastateltavien toiveena olisikin tuottaa tietoa, joka tekee näkyväksi avoimen nuorisotyön sisältöä ja sen merkitystä. Tämä toive edellyttäisi
tiedon tuottamisen tapojen kehittämistä monimuotoisempaan suuntaan, jolloin hiljainen tieto saadaan näkyville ja sitä pystytään hyödyntämään myös päätöksenteossa.