Millainen demokratia Kenia on? : kvantitatiivinen tutkimus kansalaisten näkemyksistä
Koivisto, Tuomas (2019)
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904231521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904231521
Tiivistelmä
Afrikan valtioita, yhteiskuntia ja poliittisia järjestelmiä tunnetaan länsimaisista lähtökohdista heikosti. Kylmän sodan päätyttyä Afrikan valtiot alkoivat laajamittaisesti demokratisoitua, mutta vaalivilpit, poliittinen väkivalta sekä heikot ja hajonneet valtiot viittaavat siihen, että maaosan demokratisoituminen on pysähtynyt tai taantunut. Tutkielmassa tarkastelen Kenia demokratiaa tapaustutkimuksena ja yhtenä näkemyksenä Saharan eteläpuolisen Afrikan demokratisoitumisesta.
Tutkielmassa tarkastellaan demokratisoitumisen viitekehyksessä, millainen demokratia Kenia on. Tähän tutkimuskysymykseen etsitään vastauksia selvittämällä, millainen Kenian poliittinen järjestelmä on sekä tutkimalla, kuinka kenialaiset kokevat demokratian Keniassa ja mitkä tekijät selittävät näitä kokemuksia. Lisäksi tarkoituksena on tutkia, mitä afrikkalaiselle valtiolle luonteenomaiset uuspatrimoniaaliset vallan eri ulottuvuudet demokratiaa rajoittavina tekijöinä merkitsevät kansalaisten, demokratian ja valtion välisille suhteille. Tutkielmassa käytetään aineistona sitoutumattoman yleisafrikkalaisen tutkimusverkoston Afrobarometrin keräämiä kyselyvastauksia kuudennen kierroksen Afrobarometrista, joka on julkaistu vuonna 2017. Vastauksia analysoidaan soveltaen ristiintaulukointeja sekä monimuuttujamenetelmiä.
Tutkielman tulosten mukaan Kenian valtioinstituutiot eikä hallinto toimi vapaan demokratian edellyttämällä tavalla. Kuitenkin kenialaiset mieltävät Kenian ennemmin demokraattiseksi kuin epädemokraattiseksi valtioksi. Toisaalta merkittävä osa kansalaisista ei tunne käsitettä demokratia ylipäätään. Analyysien valossa erityisesti etnisyys jakaa kenialaisten käsityksiä Kenian demokraattisuudesta sen perusteella, onko kansalainen kokenut tulleensa syrjityksi etnisen taustansa vuoksi. Tutkielman tuloksissa osoitetaan myös positiivinen korrelaatio kansalaisten käsityksissä demokratian institutionaalisten ulottuvuuksien toimivuuden ja valtion demokraattisuuden välillä.
Tutkielmassa tarkastellaan demokratisoitumisen viitekehyksessä, millainen demokratia Kenia on. Tähän tutkimuskysymykseen etsitään vastauksia selvittämällä, millainen Kenian poliittinen järjestelmä on sekä tutkimalla, kuinka kenialaiset kokevat demokratian Keniassa ja mitkä tekijät selittävät näitä kokemuksia. Lisäksi tarkoituksena on tutkia, mitä afrikkalaiselle valtiolle luonteenomaiset uuspatrimoniaaliset vallan eri ulottuvuudet demokratiaa rajoittavina tekijöinä merkitsevät kansalaisten, demokratian ja valtion välisille suhteille. Tutkielmassa käytetään aineistona sitoutumattoman yleisafrikkalaisen tutkimusverkoston Afrobarometrin keräämiä kyselyvastauksia kuudennen kierroksen Afrobarometrista, joka on julkaistu vuonna 2017. Vastauksia analysoidaan soveltaen ristiintaulukointeja sekä monimuuttujamenetelmiä.
Tutkielman tulosten mukaan Kenian valtioinstituutiot eikä hallinto toimi vapaan demokratian edellyttämällä tavalla. Kuitenkin kenialaiset mieltävät Kenian ennemmin demokraattiseksi kuin epädemokraattiseksi valtioksi. Toisaalta merkittävä osa kansalaisista ei tunne käsitettä demokratia ylipäätään. Analyysien valossa erityisesti etnisyys jakaa kenialaisten käsityksiä Kenian demokraattisuudesta sen perusteella, onko kansalainen kokenut tulleensa syrjityksi etnisen taustansa vuoksi. Tutkielman tuloksissa osoitetaan myös positiivinen korrelaatio kansalaisten käsityksissä demokratian institutionaalisten ulottuvuuksien toimivuuden ja valtion demokraattisuuden välillä.