Tunnetietoisuuden ja prososiaalisen käyttäytymisen tukeminen : rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen interventio

Abstract

Lasten tunnetietoisuutta ja prososiaalista käyttäytymistä voidaan tukea universaaleilla eli kaikille koululuokan oppilaille suunnatuilla luokkamuotoisilla interventioilla. Lasten tunnetietoisuudesta on vähän tutkimustietoa verrattuna aikuisten tunnetietoisuuteen, joten tarkastelun kohteena oli lasten tunnetietoisuuden taso ja sukupuolierot tunnetietoisuudessa. Lisäksi tutkittiin rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen kouluintervention tehokkuutta tunnetietoisuuden ja prososiaalisen käyttäytymisen lisäämisessä.

Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2017 osana laajempaa väitöskirjatutkimusta. Tutkimuksen otos koostui 44 6.-luokkalaisesta Tampereen normaalikoulun oppilaasta, joista tyttöjä oli hieman yli puolet (51,2 %) ja poikia hieman alle puolet (48,8 %). Tutkimuksessa verrattiin interventio- ja kontrolliryhmää, joista interventioryhmä osallistui kolmen viikon mittaiseen rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen interventioon, kun taas kontrolliryhmä ei osallistunut interventioon. Interventioryhmään kuului 26 oppilasta, ja kontrolliryhmään 18 oppilasta.

Tunnetietoisuus jaettiin tietoisuudeksi omista tunteista, tietoisuudeksi toisten tunteista ja kokonaistunnetietoisuudeksi. Tietoisuus tunteista kokonaisuudessaan vaihtelee asteikolla 0–5, jossa 0 kuvastaa kehittymättömintä tunnetietoisuuden tasoa, ja 5 kehittyneintä. Lasten kokonaistunnetietoisuuden taso alkumittauksessa oli interventioryhmässä keskimäärin 2.49 ja kontrolliryhmässä 2.25 eli tunneilmaukset liittyivät toimintapyrkimyksiin tai kokonaisvaltaisiin hedonistisiin tiloihin. Tutkimuksessa havaittiin, että tytöillä kokonaistunnetietoisuus oli korkeampi kuin pojilla, mutta tietoisuudessa omista ja toisten tunteista sukupuolieroja ei havaittu. Intervention tehokkuutta tarkasteltaessa havaittiin, että interventiolla oli oletusten vastainen vaikutus tietoisuuteen toisten tunteista: interventioryhmässä tietoisuus toisten tunteista laski, ja kontrolliryhmässä tietoisuus tunteista lisääntyi. Sukupuolella oli tulokseen muokkaava vaikutus: interventioryhmässä tytöillä tietoisuus toisten tunteista nousi, kun taas pojilla se laski. Kontrolliryhmässä tytöillä tietoisuus toisten tunteista laski, kun taas pojilla se nousi. Interventiolla ei ollut vaikutusta tietoisuuteen omista tunteista, kokonaistunnetietoisuuteen tai prososiaaliseen käyttäytymiseen.

Tulevaisuudessa on tärkeä kehittää tehokkaita universaaleja interventioita tunne- ja vuorovaikutustaitojen, kuten tunnetietoisuuden ja prososiaalisen käyttäytymisen edistämiseksi. Intervention onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät, joita on tärkeä jatkossa tutkia lisää. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että tytöt ja pojat hyötyvät eri lailla interventiosta. Voi olla, että eri sukupuolille sopivat erilaiset menetelmät tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen.