Arvosijoittaminen Helsingin pörssissä 2007-2018
Hujanen, Antto (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904081476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904081476
Tiivistelmä
Rahoitusmarkkinoiden toiminta ja tehokkuus on ollut lukuisten tutkimusten kohteena rahoituksen tieteenalalla viimeisinä vuosikymmeninä. Rahoitusmarkkinoiden toimintaa on tärkeää tutkia siksi, että niillä on suuri vaikutus moniin eri tahoihin, esimerkiksi varallisuuden allokoinnin osalta. Tässä tutkielmassa pyrittiin kyseenalaistamaan tehokkaiden markkinoiden hypoteesia, jonka mukaan keskimääräistä markkinatuottoa parempaa tuottoa ei voida saavuttaa.
Tutkielmassa esitellään sijoitusstrategioita, joilla rahoitusmarkkinoilla voidaan saavuttaa mahdollisesti keskimääräistä markkinatuottoa parempaa tuottoa (ylituottoa). Tuottoja vastaavia riskitekijöitä ja riskin määrää pyritään myös tuomaan esille, koska usein sijoittajat ensisijaisesti valitsevat sijoituskohteensa perustuen niiden riskisyyteen.
Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia, voidaanko arvosijoittamiseen perustuvilla strategioilla saavuttaa keskimääräistä markkinatuottoa parempia tuottoja Helsingin pörssissä (OMXH). Tutkielman tarkasteluperiodi oli 30.6.2007–30.6.2018. Arvosijoittaminen perustuu strategiaan, jossa pyritään ostamaan arvoyhtiöiden osakkeita. Arvoyhtiöitä ovat yhtiöt, jotka ovat erilaisten arvostukseen liittyvien tunnuslukujen perusteella arvostettu todellista arvoaan matalammiksi markkinoilla.
Empiirisessä osuudessa muodostettiin neljä erilaista arvosijoitusstrategiaan perustuvaa portfoliota. Salkkujen muodostamisessa käytettiin hyväksi aikaisempien tutkimusten tarjoamaa informaatiota, jotta voitiin varmistua tutkimuksen validiteetista ja reliabiliteetista. Salkut muodostettiin neljän eri tunnusluvun perusteella, jotka mittaavat yrityksien arvostusta markkinoilla. Tunnusluvut olivat P/E, P/B, P/CF ja EV/S. Näistä strategioista viimeisintä ei tiettävästi ole ennen tutkittu, joten tässä tutkimuksessa saatiin EV/S-strategian osalta ensi käden informaatiota.
Tutkielman tuloksena saatiin aikaisempien tutkimusten mukaisia tuloksia, joiden mukaan arvosijoitusstrategioilla voitiin saavuttaa markkinatuottoja suurempia tuottoja. Tuotot eivät myöskään olleet kompensaatiota suuremmasta riskinotosta. Jokainen neljästä tutkitusta arvoportfoliosta tuotti paremmin, kuin mitä markkinoiden keskimääräinen tuotto oli tutkitulla aikaperiodilla, mutta vain P/E-tunnuslukuun perustuvan portfolion ylituotot olivat tilastollisesti merkitseviä.
P/E-strategia tuotti keskimäärin 9,83 % vuosittaista tuottoa, markkinoiden keskimääräisen vuosittaisen tuoton ollessa 3,06 %. P/E-strategian tuottojen tilastollista merkitsevyyttä kuvaava p-arvo oli 0,037, tilastollisen merkitsevyyden raja-arvon ollessa p<0,05. Tästä voidaan päätellä, että tuotot eivät suurella todennäköisyydellä perustuneet sattumaan.
Tutkielmassa oli joitakin rajoituksia, kuten Helsingin pörssin sijaitseminen ns. periferia-alueella. Näiden alueiden osakkeet myydään yleensä ensimmäisenä laskukausien aikana. Tästä syystä saadut tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä. Tutkielman tarkasteluperiodi oli verrattain lyhyt (11 vuotta), joka saattaa vähentää osaltaan tutkimustulosten luotettavuutta.
Tutkielmassa esitellään sijoitusstrategioita, joilla rahoitusmarkkinoilla voidaan saavuttaa mahdollisesti keskimääräistä markkinatuottoa parempaa tuottoa (ylituottoa). Tuottoja vastaavia riskitekijöitä ja riskin määrää pyritään myös tuomaan esille, koska usein sijoittajat ensisijaisesti valitsevat sijoituskohteensa perustuen niiden riskisyyteen.
Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia, voidaanko arvosijoittamiseen perustuvilla strategioilla saavuttaa keskimääräistä markkinatuottoa parempia tuottoja Helsingin pörssissä (OMXH). Tutkielman tarkasteluperiodi oli 30.6.2007–30.6.2018. Arvosijoittaminen perustuu strategiaan, jossa pyritään ostamaan arvoyhtiöiden osakkeita. Arvoyhtiöitä ovat yhtiöt, jotka ovat erilaisten arvostukseen liittyvien tunnuslukujen perusteella arvostettu todellista arvoaan matalammiksi markkinoilla.
Empiirisessä osuudessa muodostettiin neljä erilaista arvosijoitusstrategiaan perustuvaa portfoliota. Salkkujen muodostamisessa käytettiin hyväksi aikaisempien tutkimusten tarjoamaa informaatiota, jotta voitiin varmistua tutkimuksen validiteetista ja reliabiliteetista. Salkut muodostettiin neljän eri tunnusluvun perusteella, jotka mittaavat yrityksien arvostusta markkinoilla. Tunnusluvut olivat P/E, P/B, P/CF ja EV/S. Näistä strategioista viimeisintä ei tiettävästi ole ennen tutkittu, joten tässä tutkimuksessa saatiin EV/S-strategian osalta ensi käden informaatiota.
Tutkielman tuloksena saatiin aikaisempien tutkimusten mukaisia tuloksia, joiden mukaan arvosijoitusstrategioilla voitiin saavuttaa markkinatuottoja suurempia tuottoja. Tuotot eivät myöskään olleet kompensaatiota suuremmasta riskinotosta. Jokainen neljästä tutkitusta arvoportfoliosta tuotti paremmin, kuin mitä markkinoiden keskimääräinen tuotto oli tutkitulla aikaperiodilla, mutta vain P/E-tunnuslukuun perustuvan portfolion ylituotot olivat tilastollisesti merkitseviä.
P/E-strategia tuotti keskimäärin 9,83 % vuosittaista tuottoa, markkinoiden keskimääräisen vuosittaisen tuoton ollessa 3,06 %. P/E-strategian tuottojen tilastollista merkitsevyyttä kuvaava p-arvo oli 0,037, tilastollisen merkitsevyyden raja-arvon ollessa p<0,05. Tästä voidaan päätellä, että tuotot eivät suurella todennäköisyydellä perustuneet sattumaan.
Tutkielmassa oli joitakin rajoituksia, kuten Helsingin pörssin sijaitseminen ns. periferia-alueella. Näiden alueiden osakkeet myydään yleensä ensimmäisenä laskukausien aikana. Tästä syystä saadut tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä. Tutkielman tarkasteluperiodi oli verrattain lyhyt (11 vuotta), joka saattaa vähentää osaltaan tutkimustulosten luotettavuutta.