Sexual behavior in adolescence: The role of depression, delinquency, and family-related factors

Abstract

Aiempi tutkimus on käsitellyt nuorten seksuaalikäyttäytymistä muun muassa suhteessa mielenterveyden häiriöihin, vanhempien kasvatustyyliin, päihteiden ja alkoholin käyttöön, mutta suurin osa on jättänyt huomiotta kyseisten muuttujien keskinäiset yhteydet. Laajoja väestöaineistoon perustuvia tutkimuksia tarvitaan näiden yhteyksien selvittämiseksi nuoruusikäisillä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin vanhempien osallisuuden, perhetekijöiden, masennuksen ja rikekäyttäytymisen yhteyksiä nuoruusikäisten varhaiseen ja riskejä ottavaan seksuaalikäyttäytymiseen sekä näiden tekijöiden keskinäistä yhteyttä toisiinsa.

Nuoruusikäiset, jotka ovat aloittaneet yhdyntäelämän varhain, kärsivät vertaisiaan enemmän niin internalisoivista kuin eksternalisoivista mielenterveyden häiriöistä. Yhä on kuitenkin epäselvää, että missä kohtaa nuoruusiän kehitystä nämä yhteydet menettävät merkityksensä. Oletettavasti jälkinuoruusikää kohden yhteydet vaimenevat, koska seksuaalinen aktiivisuus muuttuu tilastollisesti yleisemmäksi, joten tätä voidaan pitää normatiivisena. Niin ikään mielenterveyden häiriöt on yhdistetty riskejä ottavaan seksuaalikäyttäytymiseen. Internalisoivien häiriöiden tutkimus on korostunutta tytöillä, kun taas eksternalisoivia häiriöitä on tutkittu enemmän pojilla. Teoreettiset viitekehykset asettavat puutteet vanhemmuudessa yhdeksi lähtökohdaksi psykososiaalisille haitoille ja ongelmille nuorten elämässä. Tutkimukset ovat arvioineet perhetekijöiden yhteyksiä joko mielenterveyteen tai seksuaalikäyttäytymiseen lähinnä erikseen. Tässä väitöskirjatutkimuksessa nämä puolet on huomioitu samanaikaisesti.

Väitöskirjatutkimuksen aineistona on suomalainen Kouluterveyskysely vuosilta 2010-2011. Tähän koululuokissa itse täytettävään lomakekyselyyn vastasi 186632 nuorta (50.4% tyttöjä). Päätulokset analysoitiin chi2-testillä ja logistisella regressiolla. Aluksi laskettiin kahdensuuntaiset suhteet, jonka jälkeen käytettiin monimuuttujaanalyysia. Analyysit tehtiin ikäryhmittäin, sekä erikseen tytöillä ja pojilla.

Tutkimuksen päätulos oli, että masennus ja rikekäyttäytyminen olivat itsenäisesti yhteydessä nuoruusikäisten seksuaalikäyttäytymiseen myös silloin, kun vanhemmuus- ja perhetekijät analysoitiin yhtäaikaisesti. Masennus oli yhteydessä yhdynnän kokemiseen varhais- ja keskinuoruusiässä. Yhteys oli voimakkain nuorimmassa ikäryhmässä, ja heikkeni asteittain jälkinuoruusikää kohden kääntyen jopa päinvastaiseksi 19-vuotiailla pojilla. Masennus oli yhteydessä riskejä ottavaan seksuaalikäyttäytymiseen läpi nuoruusiän niin tytöillä kuin pojilla. Rikekäyttäytyminen oli yhteydessä sekä yhdynnän kokemiseen että riskejä ottavaan seksuaalikäyttäytymiseen niin tytöillä kuin pojilla läpi nuoruusiän. Vähäinen vanhempien osallisuus nuoren elämässä sekä vanhempien matala koulutustaso oli yhteydessä yhdynnän kokemiseen ja lukuisiin yhdyntäkumppaneihin varhais- ja keskinuoruusikäisillä. Merkitsevimmäksi tutkituista perhetekijöistä osoittautui kahden vanhemman perheessä asuminen, jolla oli selkein käänteinen yhteys yhdynnän kokemiseen sekä lukuisiin yhdyntäkumppaneihin läpi nuoruusiän.

Työskenneltäessä nuoruusikäisten kanssa on tärkeää kartoittaa seksuaaliterveyttä ja -käyttäytymistä. Masentuneiden ja käytösongelmista kärsivien nuorten kohdalla on syytä kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Niin ikään muista kuin kahden vanhemman perheistä tulevat nuoret on tärkeää huomioida seksuaali- ja mielenterveystyössä. Primaari- ja sekundaaripreventiossa seksuaalikäyttäytyminen on tärkeä työalue.

Earlier research has examined adolescent sexual behavior in relation, among other things, to mental disorders, parenting behaviors, substance abuse, and alcohol consumption, but mostly ignoring the reciprocal associations among these. Extensive population-based studies are needed to establish concurrent and unique associations in adolescents in general. This study was conducted in order to ascertain how parental involvement, family characteristics, self-reported depression, and delinquency are connected to adolescent early and risk-taking sexual behavior, and to what extent they modify each other.

It is known that adolescents engaging in early sexual intercourse suffer more commonly from internalizing and externalizing disorders, yet it remains unclear at what point in adolescent development these associations cease to be significant. Supposedly they do, since sexual activity becomes statistically more common in older age groups and thus can be assumed to be normative. Also, a connection can be seen between mental disorders and risk-taking sexual behaviors. Internalizing psychopathology dominates the literature on girls, whereas externalizing problems are more commonly researched in boys. Theoretical frameworks posit inept parenting as a cause of psychosocial adversities and maladjustment in adolescents. Research has not so far examined the overall connections between family factors and mental health or sexual behavior. This thesis addresses this gap in the research by scrutinizing all these factors simultaneously.

The study makes use of a population-based national sample of Finnish adolescents surveyed in school settings, the School Health Promotion Study from the years 2010-2011. This self-report survey comprised 186,632 adolescents (50.4% girls). The main outcomes were analyzed by chi2 test and logistic regression. At first, bivariate relationships were assessed, and thereafter multivariate analysis was conducted. The analyses were run separately for girls and boys, and across age groups covering the whole of adolescence.

The main finding of this study was that self-reported depression and delinquency were independently associated with adolescent sexual behavior even after parenting and family factors had been controlled for. Self-reported depression was associated with having experienced sexual intercourse in early and middle adolescence. This association was strongest in younger adolescents, and diminished gradually towards late adolescence, even turning to the reverse in 19-year-old boys. Self-reported depression was associated with risk-taking sexual behaviors across adolescence and in both girls and boys. Delinquency across adolescence was associated with having experienced sexual intercourse and reporting multiple sexual partners in both girls and boys. Low parental involvement was associated with having experienced sexual intercourse and among the sexually active with reporting multiple sexual partners in early and middle adolescence. Low level of parental education was associated with sexual experience and multiple partners in early and middle adolescents. The most important of the family variables was living in a two-parent family, which showed the clearest inverse association with experience of sexual intercourse and multiple partners throughout adolescence.

When working with adolescents, their sexual health needs to be taken into account. Especially depressed adolescents, and those with conduct problems, warrant special attention. Also, adolescents from different living conditions are important targets of mental and sexual health work. Sexual behavior in adolescence is an important field for primary and secondary prevention.