Sexual behavior in adolescence: The role of depression, delinquency, and family-related factors
Savioja, Hanna (2019)
Savioja, Hanna
Tampereen yliopisto
2019
Nuorisopsykiatria - Adolescent Psychiatry
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1018-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1018-9
Tiivistelmä
Aiempi tutkimus on käsitellyt nuorten seksuaalikäyttäytymistä muun muassa
suhteessa mielenterveyden häiriöihin, vanhempien kasvatustyyliin, päihteiden ja
alkoholin käyttöön, mutta suurin osa on jättänyt huomiotta kyseisten muuttujien
keskinäiset yhteydet. Laajoja väestöaineistoon perustuvia tutkimuksia tarvitaan
näiden yhteyksien selvittämiseksi nuoruusikäisillä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa
selvitettiin vanhempien osallisuuden, perhetekijöiden, masennuksen ja
rikekäyttäytymisen yhteyksiä nuoruusikäisten varhaiseen ja riskejä ottavaan
seksuaalikäyttäytymiseen sekä näiden tekijöiden keskinäistä yhteyttä toisiinsa.
Nuoruusikäiset, jotka ovat aloittaneet yhdyntäelämän varhain, kärsivät vertaisiaan
enemmän niin internalisoivista kuin eksternalisoivista mielenterveyden häiriöistä.
Yhä on kuitenkin epäselvää, että missä kohtaa nuoruusiän kehitystä nämä yhteydet
menettävät merkityksensä. Oletettavasti jälkinuoruusikää kohden yhteydet
vaimenevat, koska seksuaalinen aktiivisuus muuttuu tilastollisesti yleisemmäksi, joten
tätä voidaan pitää normatiivisena. Niin ikään mielenterveyden häiriöt on yhdistetty
riskejä ottavaan seksuaalikäyttäytymiseen. Internalisoivien häiriöiden tutkimus on
korostunutta tytöillä, kun taas eksternalisoivia häiriöitä on tutkittu enemmän pojilla.
Teoreettiset viitekehykset asettavat puutteet vanhemmuudessa yhdeksi
lähtökohdaksi psykososiaalisille haitoille ja ongelmille nuorten elämässä.
Tutkimukset ovat arvioineet perhetekijöiden yhteyksiä joko mielenterveyteen tai
seksuaalikäyttäytymiseen lähinnä erikseen. Tässä väitöskirjatutkimuksessa nämä
puolet on huomioitu samanaikaisesti.
Väitöskirjatutkimuksen aineistona on suomalainen Kouluterveyskysely vuosilta
2010-2011. Tähän koululuokissa itse täytettävään lomakekyselyyn vastasi 186632
nuorta (50.4% tyttöjä). Päätulokset analysoitiin chi2-testillä ja logistisella regressiolla.
Aluksi laskettiin kahdensuuntaiset suhteet, jonka jälkeen käytettiin monimuuttujaanalyysia.
Analyysit tehtiin ikäryhmittäin, sekä erikseen tytöillä ja pojilla.
Tutkimuksen päätulos oli, että masennus ja rikekäyttäytyminen olivat itsenäisesti
yhteydessä nuoruusikäisten seksuaalikäyttäytymiseen myös silloin, kun
vanhemmuus- ja perhetekijät analysoitiin yhtäaikaisesti. Masennus oli yhteydessä
yhdynnän kokemiseen varhais- ja keskinuoruusiässä. Yhteys oli voimakkain
nuorimmassa ikäryhmässä, ja heikkeni asteittain jälkinuoruusikää kohden kääntyen
jopa päinvastaiseksi 19-vuotiailla pojilla. Masennus oli yhteydessä riskejä ottavaan
seksuaalikäyttäytymiseen läpi nuoruusiän niin tytöillä kuin pojilla.
Rikekäyttäytyminen oli yhteydessä sekä yhdynnän kokemiseen että riskejä ottavaan
seksuaalikäyttäytymiseen niin tytöillä kuin pojilla läpi nuoruusiän. Vähäinen
vanhempien osallisuus nuoren elämässä sekä vanhempien matala koulutustaso oli
yhteydessä yhdynnän kokemiseen ja lukuisiin yhdyntäkumppaneihin varhais- ja
keskinuoruusikäisillä. Merkitsevimmäksi tutkituista perhetekijöistä osoittautui
kahden vanhemman perheessä asuminen, jolla oli selkein käänteinen yhteys
yhdynnän kokemiseen sekä lukuisiin yhdyntäkumppaneihin läpi nuoruusiän.
Työskenneltäessä nuoruusikäisten kanssa on tärkeää kartoittaa seksuaaliterveyttä
ja -käyttäytymistä. Masentuneiden ja käytösongelmista kärsivien nuorten kohdalla on
syytä kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Niin ikään muista kuin kahden vanhemman
perheistä tulevat nuoret on tärkeää huomioida seksuaali- ja mielenterveystyössä.
Primaari- ja sekundaaripreventiossa seksuaalikäyttäytyminen on tärkeä työalue.
suhteessa mielenterveyden häiriöihin, vanhempien kasvatustyyliin, päihteiden ja
alkoholin käyttöön, mutta suurin osa on jättänyt huomiotta kyseisten muuttujien
keskinäiset yhteydet. Laajoja väestöaineistoon perustuvia tutkimuksia tarvitaan
näiden yhteyksien selvittämiseksi nuoruusikäisillä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa
selvitettiin vanhempien osallisuuden, perhetekijöiden, masennuksen ja
rikekäyttäytymisen yhteyksiä nuoruusikäisten varhaiseen ja riskejä ottavaan
seksuaalikäyttäytymiseen sekä näiden tekijöiden keskinäistä yhteyttä toisiinsa.
Nuoruusikäiset, jotka ovat aloittaneet yhdyntäelämän varhain, kärsivät vertaisiaan
enemmän niin internalisoivista kuin eksternalisoivista mielenterveyden häiriöistä.
Yhä on kuitenkin epäselvää, että missä kohtaa nuoruusiän kehitystä nämä yhteydet
menettävät merkityksensä. Oletettavasti jälkinuoruusikää kohden yhteydet
vaimenevat, koska seksuaalinen aktiivisuus muuttuu tilastollisesti yleisemmäksi, joten
tätä voidaan pitää normatiivisena. Niin ikään mielenterveyden häiriöt on yhdistetty
riskejä ottavaan seksuaalikäyttäytymiseen. Internalisoivien häiriöiden tutkimus on
korostunutta tytöillä, kun taas eksternalisoivia häiriöitä on tutkittu enemmän pojilla.
Teoreettiset viitekehykset asettavat puutteet vanhemmuudessa yhdeksi
lähtökohdaksi psykososiaalisille haitoille ja ongelmille nuorten elämässä.
Tutkimukset ovat arvioineet perhetekijöiden yhteyksiä joko mielenterveyteen tai
seksuaalikäyttäytymiseen lähinnä erikseen. Tässä väitöskirjatutkimuksessa nämä
puolet on huomioitu samanaikaisesti.
Väitöskirjatutkimuksen aineistona on suomalainen Kouluterveyskysely vuosilta
2010-2011. Tähän koululuokissa itse täytettävään lomakekyselyyn vastasi 186632
nuorta (50.4% tyttöjä). Päätulokset analysoitiin chi2-testillä ja logistisella regressiolla.
Aluksi laskettiin kahdensuuntaiset suhteet, jonka jälkeen käytettiin monimuuttujaanalyysia.
Analyysit tehtiin ikäryhmittäin, sekä erikseen tytöillä ja pojilla.
Tutkimuksen päätulos oli, että masennus ja rikekäyttäytyminen olivat itsenäisesti
yhteydessä nuoruusikäisten seksuaalikäyttäytymiseen myös silloin, kun
vanhemmuus- ja perhetekijät analysoitiin yhtäaikaisesti. Masennus oli yhteydessä
yhdynnän kokemiseen varhais- ja keskinuoruusiässä. Yhteys oli voimakkain
nuorimmassa ikäryhmässä, ja heikkeni asteittain jälkinuoruusikää kohden kääntyen
jopa päinvastaiseksi 19-vuotiailla pojilla. Masennus oli yhteydessä riskejä ottavaan
seksuaalikäyttäytymiseen läpi nuoruusiän niin tytöillä kuin pojilla.
Rikekäyttäytyminen oli yhteydessä sekä yhdynnän kokemiseen että riskejä ottavaan
seksuaalikäyttäytymiseen niin tytöillä kuin pojilla läpi nuoruusiän. Vähäinen
vanhempien osallisuus nuoren elämässä sekä vanhempien matala koulutustaso oli
yhteydessä yhdynnän kokemiseen ja lukuisiin yhdyntäkumppaneihin varhais- ja
keskinuoruusikäisillä. Merkitsevimmäksi tutkituista perhetekijöistä osoittautui
kahden vanhemman perheessä asuminen, jolla oli selkein käänteinen yhteys
yhdynnän kokemiseen sekä lukuisiin yhdyntäkumppaneihin läpi nuoruusiän.
Työskenneltäessä nuoruusikäisten kanssa on tärkeää kartoittaa seksuaaliterveyttä
ja -käyttäytymistä. Masentuneiden ja käytösongelmista kärsivien nuorten kohdalla on
syytä kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Niin ikään muista kuin kahden vanhemman
perheistä tulevat nuoret on tärkeää huomioida seksuaali- ja mielenterveystyössä.
Primaari- ja sekundaaripreventiossa seksuaalikäyttäytyminen on tärkeä työalue.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]