Periferiasta keskuskuntiin – oikomishoito erikoissairaanhoitona Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella
Vehmasto, Taru (2017)
2017
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904031472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904031472
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko erikoissairaanhoidon oikomishoidon käytössä eroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) keskuskuntien ja reuna-alueiden (periferian) välillä vuosina 2014-2016. Lisäksi haluttiin selvittää, löytyykö eroja asukasluvultaan eri kokoisten kuntien välillä. Tulosten avulla voidaan arvioida erikoissairaanhoidon alueellista käyttöä ja hoidon saamisen tasavertaisuutta sairaanhoitopiirin keskuskuntien ja periferian välillä.
Kvantitatiivinen rekisteriaineisto suu- ja leukasairauksien poliklinikan (suupoli) potilaista koottiin Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) potilastietojärjestelmästä tätä tutkimusta varten. Tutkija sai potilaiden tiedot TAYS:n tiedekeskukselta raakamuodossa ja täydensi aineistoa itse manuaalisesti TAYS:n potilastietojärjestelmästä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on 381 TAYS:n suupolille erikoissairaanhoidon oikomishoidon ensikäynnille tulleen potilaan tiedot vuosilta 2014-2016.
Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoimalla, korrelaation ja kuvailun avulla. Apuna analyyseissa käytettiin IBM SPSS Statistics 25-ohjelmaa sekä Microsoft Exceliä. Tulosten tulkinta tehtiin alueellisuuden tasavertaisuuden kontekstissa.
Tutkimuksen tuloksina selvisi, että kunnan etäisyydellä hoitopaikkaan TAYS:an on tilastollisesti merkitsevä yhteys siihen, kuinka paljon potilaita ko. kunnasta tarkastelujaksolla tuli TAYS:an erikoissairaanhoidon oikomishoitoon. Yhteys ei kuitenkaan ollut kovin vahva (r= -0,464). Näyttää siltä, että mitä kauempana TAYS:sta potilaan asuinkunta sijaitsee, sitä vähemmän ko. kunnasta päätyy potilaita oikomishoidon erikoissairaanhoitoon suupolille. Kunnan asukasluku sen sijaan ei ollut yhteydessä oikomishoitoon tulleiden potilaiden määrään tilastollisesti merkitsevällä tavalla.
Alueellisen tasavertaisuuden analysointi on tärkeää, jotta hyvinvointivaltion ja lain määräämät julkisen terveydenhuollon periaatteet tarpeen mukaisesta hoidosta kaikille kansalaisille täyttyvät. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kunnan etäisyydellä hoitopaikkaan oli merkitystä hoitoon päätymiseen, mutta muiden selittävien tekijöiden osuus on suurempi. Aineiston perusteella näyttää siltä, että kuntien resurssit ja jopa yksittäisten lähettävien hammaslääkärien preferenssit vaikuttavat potilaiden lähettämiseen erikoissairaanhoitoon. Jotta alueellista tasavertaisuutta voitaisiin analysoida tarkemmin, tarvitaan lisätutkimusta joka ottaa huomioon kunnan etäisyyden lisäksi esimerkiksi hammaslääkäriresurssit, kunnan palvelu- ja ikärakenteen.
Kvantitatiivinen rekisteriaineisto suu- ja leukasairauksien poliklinikan (suupoli) potilaista koottiin Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) potilastietojärjestelmästä tätä tutkimusta varten. Tutkija sai potilaiden tiedot TAYS:n tiedekeskukselta raakamuodossa ja täydensi aineistoa itse manuaalisesti TAYS:n potilastietojärjestelmästä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on 381 TAYS:n suupolille erikoissairaanhoidon oikomishoidon ensikäynnille tulleen potilaan tiedot vuosilta 2014-2016.
Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoimalla, korrelaation ja kuvailun avulla. Apuna analyyseissa käytettiin IBM SPSS Statistics 25-ohjelmaa sekä Microsoft Exceliä. Tulosten tulkinta tehtiin alueellisuuden tasavertaisuuden kontekstissa.
Tutkimuksen tuloksina selvisi, että kunnan etäisyydellä hoitopaikkaan TAYS:an on tilastollisesti merkitsevä yhteys siihen, kuinka paljon potilaita ko. kunnasta tarkastelujaksolla tuli TAYS:an erikoissairaanhoidon oikomishoitoon. Yhteys ei kuitenkaan ollut kovin vahva (r= -0,464). Näyttää siltä, että mitä kauempana TAYS:sta potilaan asuinkunta sijaitsee, sitä vähemmän ko. kunnasta päätyy potilaita oikomishoidon erikoissairaanhoitoon suupolille. Kunnan asukasluku sen sijaan ei ollut yhteydessä oikomishoitoon tulleiden potilaiden määrään tilastollisesti merkitsevällä tavalla.
Alueellisen tasavertaisuuden analysointi on tärkeää, jotta hyvinvointivaltion ja lain määräämät julkisen terveydenhuollon periaatteet tarpeen mukaisesta hoidosta kaikille kansalaisille täyttyvät. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kunnan etäisyydellä hoitopaikkaan oli merkitystä hoitoon päätymiseen, mutta muiden selittävien tekijöiden osuus on suurempi. Aineiston perusteella näyttää siltä, että kuntien resurssit ja jopa yksittäisten lähettävien hammaslääkärien preferenssit vaikuttavat potilaiden lähettämiseen erikoissairaanhoitoon. Jotta alueellista tasavertaisuutta voitaisiin analysoida tarkemmin, tarvitaan lisätutkimusta joka ottaa huomioon kunnan etäisyyden lisäksi esimerkiksi hammaslääkäriresurssit, kunnan palvelu- ja ikärakenteen.