Varhaiskasvatuskeskustelu 2010-luvun Suomessa : teema-analyysi Helsingin Sanomien sanomalehtiartikkeleiden ja mielipidekirjoitusten pohjalta
Forouzesh, Rosa (2019)
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Sciences, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904021468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904021468
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan varhaiskasvatuskeskustelua Helsingin Sanomissa ilmestyneiden sanomalehtiartikkeleiden ja mielipidekirjoitusten pohjalta. Teksteistä nousseet aiheeton jaoteltu tutkielmassa teemoihin. Tutkielmassa käsitellään varhaiskasvatuskeskusteluissa esiin nousseita ilmiöitä sekä pohditaan, miten lapsen ääni ja näkökulma näyttäytyvät niissä.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen ideaa ja tehtävää yhteiskunnallisena palveluna ja lapsen oppimisen lähtökohtana. Lisäksi pohditaan, miten varhaiskasvatus on kehittynyt vuosien aikana ja mihin varhaiskasvatuksella nykyään pyritään. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ja sen vaikuttavuus lapsen elämään ovat tämän tutkielman pääteemoja. Tutkielmassa käsitellään myös median merkitystä, vaikuttavuutta ja ilmenemismuotoja yhteiskunnassa.
Tutkielman aineisto koostuu sanomalehtiartikkeleista ja mielipidekirjoituksista, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa 1.9.2016–31.5.2017. Kirjoittajina aineistossa ovat vanhemmat, varhaiskasvatuksen asiantuntijat ja ammattilaiset, toimittajat sekä muut yksityishenkilöt. Sanomalehtiartikkeleita on yhteensä kahdeksan ja mielipidekirjoituksia yhdeksän. Aineistoa on käsitelty analyysivaiheessa kahtena eri osiona, mutta koodattu teemoihin yhtenä kokonaisena aineistona. Aineiston aihepiirit keskittyvät sekä varhaiskasvatuksen arkeen että varhaiskasvatuksen merkityksiin laajemmassa mittakaavassa.
Aineiston aiheet on jaettu viiteen eri teemaan. Teemat on jaettu lisäksi alateemoihin, joita on kussakin pääteemassa kolme tai neljä kappaletta. Teemoilla käsitellään aineistosta nousseita ilmiöitä varhaiskasvatuksen nykytilasta. Niitä käsitellään jokaista omana osionaan. Lopuksi pohditaan teemoja yhdistäviä tekijöitä sekä lapsen äänen paikantumista niissä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen kentällä on paljon epäkohtia, joista suurimpina näyttäytyivät resurssipula, henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen liittyvät ongelmat, suuret lapsiryhmät sekä palkkaukseen ja arvostukseen liittyvät ongelmat. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta pyritään tutkimusten valossa nostamaan, mutta yhtenä haasteena koetaan kotihoidon tuki, mikä mahdollistaa lapsen kotona hoitamisen kolmeen ikävuoteen saakka. Tähän aiheeseen liittyen tuloksissa nousi esiin kärjistynyt varhaiskasvatuksen ja kotihoidon vastakkainasettelu. Lapsen paikantuminen varhaiskasvatuskeskusteluissa näkyi pääosin aikuisjohtoisina päätelminä lapsen edun toteutumisesta. Lapsen oma näkökulma varhaiskasvatukseen osallistumisesta, sen laadusta tai toteuttamisesta ei tullut tämän tutkimuksen tuloksissa esiin.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen ideaa ja tehtävää yhteiskunnallisena palveluna ja lapsen oppimisen lähtökohtana. Lisäksi pohditaan, miten varhaiskasvatus on kehittynyt vuosien aikana ja mihin varhaiskasvatuksella nykyään pyritään. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ja sen vaikuttavuus lapsen elämään ovat tämän tutkielman pääteemoja. Tutkielmassa käsitellään myös median merkitystä, vaikuttavuutta ja ilmenemismuotoja yhteiskunnassa.
Tutkielman aineisto koostuu sanomalehtiartikkeleista ja mielipidekirjoituksista, jotka on julkaistu Helsingin Sanomissa 1.9.2016–31.5.2017. Kirjoittajina aineistossa ovat vanhemmat, varhaiskasvatuksen asiantuntijat ja ammattilaiset, toimittajat sekä muut yksityishenkilöt. Sanomalehtiartikkeleita on yhteensä kahdeksan ja mielipidekirjoituksia yhdeksän. Aineistoa on käsitelty analyysivaiheessa kahtena eri osiona, mutta koodattu teemoihin yhtenä kokonaisena aineistona. Aineiston aihepiirit keskittyvät sekä varhaiskasvatuksen arkeen että varhaiskasvatuksen merkityksiin laajemmassa mittakaavassa.
Aineiston aiheet on jaettu viiteen eri teemaan. Teemat on jaettu lisäksi alateemoihin, joita on kussakin pääteemassa kolme tai neljä kappaletta. Teemoilla käsitellään aineistosta nousseita ilmiöitä varhaiskasvatuksen nykytilasta. Niitä käsitellään jokaista omana osionaan. Lopuksi pohditaan teemoja yhdistäviä tekijöitä sekä lapsen äänen paikantumista niissä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen kentällä on paljon epäkohtia, joista suurimpina näyttäytyivät resurssipula, henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen liittyvät ongelmat, suuret lapsiryhmät sekä palkkaukseen ja arvostukseen liittyvät ongelmat. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta pyritään tutkimusten valossa nostamaan, mutta yhtenä haasteena koetaan kotihoidon tuki, mikä mahdollistaa lapsen kotona hoitamisen kolmeen ikävuoteen saakka. Tähän aiheeseen liittyen tuloksissa nousi esiin kärjistynyt varhaiskasvatuksen ja kotihoidon vastakkainasettelu. Lapsen paikantuminen varhaiskasvatuskeskusteluissa näkyi pääosin aikuisjohtoisina päätelminä lapsen edun toteutumisesta. Lapsen oma näkökulma varhaiskasvatukseen osallistumisesta, sen laadusta tai toteuttamisesta ei tullut tämän tutkimuksen tuloksissa esiin.