EU:n energiaunioni turvallisuuskysymyksenä : diskursiivinen analyysi turvallistamisesta EU:n energiaunionin viitekehyksessä
Oikari, Matias (2019)
Oikari, Matias
2019
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904021454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904021454
Tiivistelmä
Euroopan komissio julkaisi vuonna 2015 energiaunionipaketin, jonka tavoitteena on tarjota Euroopalle ja sen kansalaisille kohtuuhintaista, varmaa ja kestävää energiaa. Energiaunioni on Junckerin komission pitkän aikavälin strategia, joka toteutuessaan määrittää EU:n energiapolitiikan suuntaviivoja pitkälle tulevaisuuteen. Tässä tutkielmassa sovelletaan diskurssianalyysin menetelmää ja paikannetaan Jean-Claude Junckerin komission julkaisemasta energiaunionia koskevasta materiaalista valitsevia hegemonisia diskursseja. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisen teoriaa ja selvitetään, onko paikannetuista Euroopan komission diskursseista löydettävissä turvallistamisen retoriikkaa ja onko Euroopan unionin neuvosto turvallistamisen kannalta relevanttina kohdeyleisönä hyväksynyt komission mahdollisen turvallistamisteon.
Tutkielma rakentuu hegemonisen diskurssin käsitteen ja Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisen teorian viitekehyksen ympärille. Hegemonisella diskurssilla viitataan diskurssiin, joka on saanut määräävän, eli hegemonisen, aseman suhteessa muihin samassa kontekstissa esiintyviin diskursseihin. Kööpenhaminan koulukunnan teoretisoiman turvallistamisen keskeinen ajatus on, että ongelmista tulee turvallisuuskysymyksiä vasta sitten, kun ne sellaisiksi nimetään puheaktin kautta. Turvallistamisen prosessissa turvallistajana toimiva taho pyrkii turvallistamisen retoriikan kautta nostamaan tietyn ongelman turvallisuuskysymykseksi esittämällä turvallistamisen viitekohteen eksistentiaalisesti uhattuna, jolloin viitekohteen selviytyminen edellyttää normaaleista käytänteistä poikkeavia toimenpiteitä. Turvallistamisteko on kuitenkin onnistunut vasta sitten, kun turvallistamisen kannalta relevantti kohdeyleisö hyväksyy turvallistamisteon. Tämän tutkielman aineistona toimii Jean-Claude Junckerin komission helmikuussa 2015 julkaisema energiaunionin puitestrategia, energia-asioista vastaavien komissaarien Arias Cañeten ja Maroš Šefčovičin energiaunionia käsittelevät puheet sekä Euroopan unionin neuvoston energiaunionia koskevat päätelmät.
Tutkielman analyysissä selvisi, että komission tuottamasta aineistosta nousee esiin kaksi osittain päällekkäistä hegemonista diskurssia, joista molemmista on paikannettavissa turvallistamiselle tyypillistä retoriikkaa. Turvallistamisen retoriikka antaa viitteitä siitä, että paikannettujen diskurssien hegemonisoitumisprosessi on ollut tietoista toimintaa ja komissio on pyrkinyt turvallistamaan energiaunionin viitekehyksessä. Tutkielmassa selvisi myös, että Euroopan unionin neuvosto yhtenä turvallistamisen kannalta relevanttina kohdeyleisönä näyttää hyväksyneen komission turvallistamisteon.
Tutkielma rakentuu hegemonisen diskurssin käsitteen ja Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisen teorian viitekehyksen ympärille. Hegemonisella diskurssilla viitataan diskurssiin, joka on saanut määräävän, eli hegemonisen, aseman suhteessa muihin samassa kontekstissa esiintyviin diskursseihin. Kööpenhaminan koulukunnan teoretisoiman turvallistamisen keskeinen ajatus on, että ongelmista tulee turvallisuuskysymyksiä vasta sitten, kun ne sellaisiksi nimetään puheaktin kautta. Turvallistamisen prosessissa turvallistajana toimiva taho pyrkii turvallistamisen retoriikan kautta nostamaan tietyn ongelman turvallisuuskysymykseksi esittämällä turvallistamisen viitekohteen eksistentiaalisesti uhattuna, jolloin viitekohteen selviytyminen edellyttää normaaleista käytänteistä poikkeavia toimenpiteitä. Turvallistamisteko on kuitenkin onnistunut vasta sitten, kun turvallistamisen kannalta relevantti kohdeyleisö hyväksyy turvallistamisteon. Tämän tutkielman aineistona toimii Jean-Claude Junckerin komission helmikuussa 2015 julkaisema energiaunionin puitestrategia, energia-asioista vastaavien komissaarien Arias Cañeten ja Maroš Šefčovičin energiaunionia käsittelevät puheet sekä Euroopan unionin neuvoston energiaunionia koskevat päätelmät.
Tutkielman analyysissä selvisi, että komission tuottamasta aineistosta nousee esiin kaksi osittain päällekkäistä hegemonista diskurssia, joista molemmista on paikannettavissa turvallistamiselle tyypillistä retoriikkaa. Turvallistamisen retoriikka antaa viitteitä siitä, että paikannettujen diskurssien hegemonisoitumisprosessi on ollut tietoista toimintaa ja komissio on pyrkinyt turvallistamaan energiaunionin viitekehyksessä. Tutkielmassa selvisi myös, että Euroopan unionin neuvosto yhtenä turvallistamisen kannalta relevanttina kohdeyleisönä näyttää hyväksyneen komission turvallistamisteon.