Elämän tärkeitä asioita : sijaisperheen perhesuhteet ja perhekäsitykset perheen omien lasten ja heidän vanhempiensa näkökulmasta
Louko, Sini (2019)
Louko, Sini
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904021453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904021453
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sijaisperheenä toimivan perheen perhesuhteita ja perhekäsityksiä perheen omien lasten ja heidän vanhempiensa näkökulmista. (Sijais)perhe sosiaalisena yksikkönä koostuu erilaisista vuorovaikutus- ja rakenneverkostoista - ihmisten välisistä vuorovaikutuksellisista suhteista ja paikoista, joissa ne ilmenevät. Perheenjäsenten kokemukset samoista tapahtumista ovatkin aina samanaikaisesti sidoksissa sekä yksilön kokemukseen että yhteiseen kokemukseen. Kokemukset, tulkinnat ja mielikuvat, muistot perheestä voivat olla perheenjäsenillä monenlaisia ja keskenään erilaisia.
Erilaisiin kokemuksiin vaikuttavat muun muassa kokijan henkilöön liittyvät ominaisuudet, tilannesidonnaisuus ja käytettävissä olevat mahdollisuudet tai resurssit, aiemmat kokemukset sekä välittömät ja myöhemmät vaikutukset arjessa. Elämän ainutkertaisuus kokemuksineen ja ennakoimattomuus ovat tutkimuksen kannalta merkittäviä lähtökohtia. Tutkielmassa on haastateltu neljää sijaisperheenä toimivaa perhettä, neljää vanhempaa sekä 13:a vanhempien omaa lasta. Aineiston keruutapana on käytetty sijaisperheiden omien lasten ja heidän vanhempiensa narratiivisia haastatteluita ja analyysimetodina teema-analyysia. Haastattelukysymykset ovat olleet avoimia kysymyksiä ja haastattelut on tehty perheiden kodeissa. Tutkielman tutkimuskysymys on: Millaisia kokemuksia sijaisperheiden omilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan on sijaisperheestä perheenä ja perhesuhteista.
Tutkielma tarkastelee sijaisperheiden omien lasten ja heidän vanhempiensa kokemuksia erityisesti perhesuhteiden vuorovaikutuksellisuuteen, lapsinäkökulmaan ja lapsen näkökulmaan pohjautuen. Lapsinäkökulmassa lasta koskevaa tietoa tuotetaan muiden, kuin lapsen itsensä toimesta ja lapsen näkökulmassa lapsi itse on tiedon välittömänä tuottajana. Lapsen kokemuksen ymmärtämiseen pyrkiminen perheen muuttuvassa kontekstissa edellyttää aktiivista ja tavoitteellista lapsen näkökulman etsimistä ja esiin tuomista.
Tutkimushaastattelut vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan sijaisperheiden omat lapset ovat aktiivisesti osallisina ja toimijoina sijaisperheen arjessa. Sijaisperheiden omat lapset myös jakavat monenlaista ikätasoon nähden vaativaa ja haastavaa tehtävää vanhempiensa rinnalla ja kanssa. Sijaisperheiden omat lapset vaikuttavat mukautuvan sijaisperheen arkeen jakamalla, luopumalla ja sopeutumalla sekä elämällä aika-ajoin paineen alaisena omassa kodissaan. Sijaisperheiden perhesuhteiden tutkimuksessa pitkäaikainen perheiden omien lasten kokemusten tutkiminen vaikuttaa puuttuvan kokonaan. Tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.
Erilaisiin kokemuksiin vaikuttavat muun muassa kokijan henkilöön liittyvät ominaisuudet, tilannesidonnaisuus ja käytettävissä olevat mahdollisuudet tai resurssit, aiemmat kokemukset sekä välittömät ja myöhemmät vaikutukset arjessa. Elämän ainutkertaisuus kokemuksineen ja ennakoimattomuus ovat tutkimuksen kannalta merkittäviä lähtökohtia. Tutkielmassa on haastateltu neljää sijaisperheenä toimivaa perhettä, neljää vanhempaa sekä 13:a vanhempien omaa lasta. Aineiston keruutapana on käytetty sijaisperheiden omien lasten ja heidän vanhempiensa narratiivisia haastatteluita ja analyysimetodina teema-analyysia. Haastattelukysymykset ovat olleet avoimia kysymyksiä ja haastattelut on tehty perheiden kodeissa. Tutkielman tutkimuskysymys on: Millaisia kokemuksia sijaisperheiden omilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan on sijaisperheestä perheenä ja perhesuhteista.
Tutkielma tarkastelee sijaisperheiden omien lasten ja heidän vanhempiensa kokemuksia erityisesti perhesuhteiden vuorovaikutuksellisuuteen, lapsinäkökulmaan ja lapsen näkökulmaan pohjautuen. Lapsinäkökulmassa lasta koskevaa tietoa tuotetaan muiden, kuin lapsen itsensä toimesta ja lapsen näkökulmassa lapsi itse on tiedon välittömänä tuottajana. Lapsen kokemuksen ymmärtämiseen pyrkiminen perheen muuttuvassa kontekstissa edellyttää aktiivista ja tavoitteellista lapsen näkökulman etsimistä ja esiin tuomista.
Tutkimushaastattelut vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan sijaisperheiden omat lapset ovat aktiivisesti osallisina ja toimijoina sijaisperheen arjessa. Sijaisperheiden omat lapset myös jakavat monenlaista ikätasoon nähden vaativaa ja haastavaa tehtävää vanhempiensa rinnalla ja kanssa. Sijaisperheiden omat lapset vaikuttavat mukautuvan sijaisperheen arkeen jakamalla, luopumalla ja sopeutumalla sekä elämällä aika-ajoin paineen alaisena omassa kodissaan. Sijaisperheiden perhesuhteiden tutkimuksessa pitkäaikainen perheiden omien lasten kokemusten tutkiminen vaikuttaa puuttuvan kokonaan. Tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.