Aikuisopiskelijoiden käsitykset korkeakoulun täydennyskoulutusten vaikutuksista

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää täydennyskoulutuksiin osallistuneiden aikuisopiskelijoiden käsityksiä koulutusten vaikutuksista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työelämässä työskentelevät ammattilaiset käsittivät täydennyskoulutusten mahdollisuuksia itsensä ja työyhteisöjensä kehittämiseen.

Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sitä määrittää fenomenografinen tutkimusote, joka tutkii ihmisten käsityksiä aineistolähtöisesti. Tutkimukseen sisällytettiin aineistolähtöisen otteen lisäksi teorialähtöinen sisällönanalyysi, jonka viitekehyksenä toimi koulutuksen vaikutusten arvioimiseen suunniteltu arviointimalli. Aineisto- ja teorialähtöisten analyysimenetelmien avulla oli tarkoitus saavuttaa analyysitriangulaatio, joka mahdollistaa aineiston monipuolisen tarkastelun. Tutkimuksen primaariaineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimus sijoittui entisen Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen asiakkaisiin ja aineisto hankittiin ennen Tampereen uuden korkeakouluyhteisön perustamista. Haastateltavat työskentelivät erilaisissa asiantuntijatehtävissä ympäri Suomea. Tutkittavat valikoituivat teemahaastatteluja edeltäneen kyselyn perusteella, jossa täydennyskoulutuksiin osallistuneet ilmaisivat halukkuutensa haastatteluun osallistumiseen.

Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä ja aineistolähtöisellä fenomenografialla. Tutkimuksen analyysin tulokset painottuivat jälkimmäiseen analyysimenetelmään. Teorialähtöinen analyysi jätettiin alustavalle pelkistettyjen ilmausten ryhmittelyn tasolle, jossa tarkasteltiin täydennyskoulutusten osallistujien muutos- ja vaikutuskokemusten sijoittumista koulutusten vaikuttavuuden arviointimallin tarjoamaan analyysirunkoon. Fenomenografisella analyysilla tuotettiin kaksi kuvauskategoriaa, jotka ovat tutkimuksen päätulokset. Kategoriat kuvaavat vastakkaisia asenneilmapiirejä sekä arvomaailmoja, jotka vaikuttavat yksilöiden täydennyskoulutukselle antamissa merkityksissä, oppimisprosesseissa ja työelämässä. Tutkimus osoitti, että työelämässä työntekijän ja työyhteisön kehittymiseen ja kehittämiseen vaikuttavat lyhyen aikavälin hyödyn ja pitkäaikaisten vaikutusten asenteet, jotka eivät rajoitu pelkästään täydennyskoulutuksen osallistujaan, vaan ulottuvat koulutuksen järjestäjistä esimiehiin ja muihin työtovereihin. Lyhyen aikavälin hyödyn keskeisimmiksi ominaispiirteiksi nousivat tiedon tarjoama välitön hyöty, reaktiivisuus työelämän ongelmiin, organisaation johdon lyhytnäköisyys henkilöstön kehityksen suhteen ja koulutuksella rahastaminen. Pitkäaikaisten vaikutusten tärkeimpinä piirteinä ovat proaktiivinen suhtautuminen tulevaisuuden haasteisiin, organisaation ylhäältä johdettu strategia, organisaation muutoksen mahdollisuus, koulutuksen järjestäjän ja kouluttajan vastuullisuus ja vaikutusten seuranta.

Täydennyskoulutusten tarkoitukset näyttäytyvät niille asetettujen tavoitteiden kautta. Tavoitteet voivat tähdätä välittömään työelämässä esiintyvän oppimistarpeen tyydyttämiseen tai pitkäaikaisen kehityksen aikaansaamiseen. Yksittäiset työntekijät, työyhteisöt ja organisaation johto voivat kukin tahoillaan nähdä koulutuksen eri tavoin, joten asenneilmapiirit ja arvomaailmat voivat esiintyä yhtäaikaisesti ja mahdollisesti toimia esteinä toisilleen. Täydennyskoulutuksissa nähtiin olevan potentiaalia, jota ei hyödynnetä. Osallistujien mukaan vaikutusten seurantaa olisi mahdollista hyödyntää enemmän.

Tutkimus osoitti, että omien alojensa ammattitaitoisten aikuisopiskelijoiden käsityksissä täydennyskoulutus näyttäytyy tärkeänä osana työntekijän tiedon ja osaamisen kehittämistä. Koulutuksella on mahdollisuuksia edesauttaa muutoksia myös osallistujan työorganisaatiossa. Koulutuksen järjestäjät ja osallistujat eivät yksin kuitenkaan pysty läpiviemään muutosta, vaan yhteisön muiden jäsenten ja esimiesten täytyy olla myös sitoutuneita muutoksen aikaansaamiseen. Muuten opitun soveltaminen jää kokonaan yksilön vastuulle.