Lukiolaisten kokema hyvinvointi ja opinto-ohjaukselliset tarpeet
Mäkelä, Suvi (2019)
Mäkelä, Suvi
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904011449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904011449
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia lukiolaisten hyvinvoinnin kokemuksia ja opinto-ohjauksellisia tarpeita. E-lomakekyselynä toteutettuun määrälliseen tutkimukseeni osallistui 255 lukiolaista kolmesta Tampereen alueella sijaitsevasta lukiosta. Analysoin tutkimusaineistoni IBM SPSS Statistics 25-tilasto -ohjelmalla käyttäen tutkimusmenetelminä T-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia ja korrelaatiokerrointa.
Tutkimuksellani pyrin ensinnäkin kartoittamaan, millaiseksi lukiolaiset arvioivat oman hyvinvointinsa hyvinvoinnin eri osa-alueilla. Toiseksi pyrin selvittämään, kuinka hyvin lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvillä ja millaiseksi he arvioivat itsetuntemuksensa. Kolmantena tarkoituksenani oli selvittää, millaisia ohjauksellisia tarpeita lukiolaisilla esiintyy. Tutkimuksessani taustatekijöitä olivat sukupuoli, opiskeluvuosi, keskiarvo eli opintomenestys sekä vanhempien koulutustaustat. Tarkoituksenani oli tarkastella taustatekijöiden yhteyksiä ja eroja suhteessa lukiolaisten hyvinvoinnin kokemuksiin, elämän suunnitelmiin, itsetuntemukseen sekä ohjauksellisiin tarpeisiin. Olin erityisen kiinnostunut henkilökohtaisen opinto-ohjauksen saatavuuden kokemuksista.
Positiivisen psykologian kentällä vaikuttava psykologi Martin Seligmanin PERMA-malli toimi teoreettisena viitekehyksenäni tutkiessani lukiolaisten hyvinvoinnin kokemuksia. PERMA-mallin mukaan hyvinvointi käsittää viisi eri ulottuvuutta: positiiviset tunteet, sitoutuneisuuden, ihmissuhteet, merkityksellisyyden ja saavuttamisen. Sovelsin tutkimuksessani PERMA-mallin pohjalta kehitettyä mittaria muokaten sen sitoutuneisuusulottuvuutta opiskelun imua mittaavaksi ulottuvuudeksi. Tutkimukseni toisena teoreettisena viitekehyksenä vaikutti psykologi ja ohjausalan asiantuntijan R.Vance Peavyn sosiodynaaminen ohjausteoria, jonka pohjalta rakensin lukiolaisten ohjauksellisia tarpeita mittaavat Likert-asteikolliset kysymykseni.
Tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin osa-alueista ihmissuhteet nousivat merkitykseltään keskeisimmäksi lukiolaisten keskuudessa, etenkin naisilla. Saavuttamisen sekä positiivisten tunteiden kokemukset olivat lukiolaisten keskuudessa melko yleisiä. Sen sijaan lukiolaiset kokivat keskimäärin joskus merkityksellisyyden ja opiskelun imun kokemuksia. Opintomenestys oli yhteydessä kaikkiin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin paitsi ihmissuhteisiin. Erittäin merkitsevä yhteys opintomenestyksellä oli positiivisiin tunteisiin, opiskelun imun ja saavuttamisen kokemuksiin.
Keskimäärin lukiolaiset olivat jonkin verran samaa mieltä siitä, että he tunnistavat omat vahvuutensa, kiinnostuksen kohteensa ja elämän arvonsa. Tulevaisuuden suunnitelmat olivat lukiolaisten arvion mukaan selvillä keskiarvolla 6.64 (0-10 asteikolla). Miesten tulevaisuuden suunnitelmat ja omat kiinnostuksen kohteet olivat hieman naisia paremmin selvillä. Lukiolaisten opintomenestys oli vahvasti yhteydessä heidän kokemuksiinsa tulevaisuuden suunnitelmien selvillä olosta ja omien vahvuuksien tunnistamisesta.
Lukiolaisten mielestä opinto-ohjaajaan täytyisi voida luottaa, hänen tulisi kuunnella ja olla kiinnostunut opiskelijoiden muistakin vahvuuksista kuin vain kouluarvosanoista. Lukiolaiset toivoivat opinto-ohjaukselta lisää elämänsuunnittelun tukemista, itseohjautuvuuden ja elämänhallintataitojen kehittämistä. Naiset toivoivat miehiä merkitsevästi enemmän elämänsuunnittelun tukemista ja henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja. Opintomenestyksellä ja kokemuksella henkilökohtaisen opinto-ohjauksen riittävyydestä oli merkittävä yhteys toisiinsa. Mitä korkeampi keskiarvo, sitä enemmän opiskelijat kokivat saavansa riittävästi henkilökohtaista opinto-ohjausta.
Tutkimuksellani pyrin ensinnäkin kartoittamaan, millaiseksi lukiolaiset arvioivat oman hyvinvointinsa hyvinvoinnin eri osa-alueilla. Toiseksi pyrin selvittämään, kuinka hyvin lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvillä ja millaiseksi he arvioivat itsetuntemuksensa. Kolmantena tarkoituksenani oli selvittää, millaisia ohjauksellisia tarpeita lukiolaisilla esiintyy. Tutkimuksessani taustatekijöitä olivat sukupuoli, opiskeluvuosi, keskiarvo eli opintomenestys sekä vanhempien koulutustaustat. Tarkoituksenani oli tarkastella taustatekijöiden yhteyksiä ja eroja suhteessa lukiolaisten hyvinvoinnin kokemuksiin, elämän suunnitelmiin, itsetuntemukseen sekä ohjauksellisiin tarpeisiin. Olin erityisen kiinnostunut henkilökohtaisen opinto-ohjauksen saatavuuden kokemuksista.
Positiivisen psykologian kentällä vaikuttava psykologi Martin Seligmanin PERMA-malli toimi teoreettisena viitekehyksenäni tutkiessani lukiolaisten hyvinvoinnin kokemuksia. PERMA-mallin mukaan hyvinvointi käsittää viisi eri ulottuvuutta: positiiviset tunteet, sitoutuneisuuden, ihmissuhteet, merkityksellisyyden ja saavuttamisen. Sovelsin tutkimuksessani PERMA-mallin pohjalta kehitettyä mittaria muokaten sen sitoutuneisuusulottuvuutta opiskelun imua mittaavaksi ulottuvuudeksi. Tutkimukseni toisena teoreettisena viitekehyksenä vaikutti psykologi ja ohjausalan asiantuntijan R.Vance Peavyn sosiodynaaminen ohjausteoria, jonka pohjalta rakensin lukiolaisten ohjauksellisia tarpeita mittaavat Likert-asteikolliset kysymykseni.
Tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin osa-alueista ihmissuhteet nousivat merkitykseltään keskeisimmäksi lukiolaisten keskuudessa, etenkin naisilla. Saavuttamisen sekä positiivisten tunteiden kokemukset olivat lukiolaisten keskuudessa melko yleisiä. Sen sijaan lukiolaiset kokivat keskimäärin joskus merkityksellisyyden ja opiskelun imun kokemuksia. Opintomenestys oli yhteydessä kaikkiin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin paitsi ihmissuhteisiin. Erittäin merkitsevä yhteys opintomenestyksellä oli positiivisiin tunteisiin, opiskelun imun ja saavuttamisen kokemuksiin.
Keskimäärin lukiolaiset olivat jonkin verran samaa mieltä siitä, että he tunnistavat omat vahvuutensa, kiinnostuksen kohteensa ja elämän arvonsa. Tulevaisuuden suunnitelmat olivat lukiolaisten arvion mukaan selvillä keskiarvolla 6.64 (0-10 asteikolla). Miesten tulevaisuuden suunnitelmat ja omat kiinnostuksen kohteet olivat hieman naisia paremmin selvillä. Lukiolaisten opintomenestys oli vahvasti yhteydessä heidän kokemuksiinsa tulevaisuuden suunnitelmien selvillä olosta ja omien vahvuuksien tunnistamisesta.
Lukiolaisten mielestä opinto-ohjaajaan täytyisi voida luottaa, hänen tulisi kuunnella ja olla kiinnostunut opiskelijoiden muistakin vahvuuksista kuin vain kouluarvosanoista. Lukiolaiset toivoivat opinto-ohjaukselta lisää elämänsuunnittelun tukemista, itseohjautuvuuden ja elämänhallintataitojen kehittämistä. Naiset toivoivat miehiä merkitsevästi enemmän elämänsuunnittelun tukemista ja henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja. Opintomenestyksellä ja kokemuksella henkilökohtaisen opinto-ohjauksen riittävyydestä oli merkittävä yhteys toisiinsa. Mitä korkeampi keskiarvo, sitä enemmän opiskelijat kokivat saavansa riittävästi henkilökohtaista opinto-ohjausta.