Näkökulma ratkaisee : tutkimus työntekijöiden ilmapiirihavaintojen eroista kolmessa yhteyskeskusorganisaatiossa
Sinikallio, Elisa (2019)
Sinikallio, Elisa
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904011448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904011448
Tiivistelmä
Organisaatioilmapiirin laatu on yhteydessä moniin suoritukseen ja hyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Saman organisaation työntekijät voivat kuitenkin havaita organisaationsa ilmapiirin eri tavoin. Mitä yksimielisemmin työntekijät organisaatioilmapiirin havaitsevat, sitä voimakkaampi ilmapiiri on. Voimakkuus vahvistaa organisaatioilmapiirin yhteyttä suotuisiin tekijöihin, joten se on tärkeää siinä missä ilmapiirin laatukin.
Siihen, miten työntekijöiden ilmapiirihavainnot toisistaan eroavat organisaation sisällä, ei kuitenkaan ole tutkimuksessa juurikaan paneuduttu. Ilmapiirin voimakkuutta ei myöskään ole aiemmin tarkasteltu laadullisin menetelmin. Tämän tutkimuksen pyrkimyksenä on selvittää, miten saman organisaation työntekijöiden ilmapiirihavainnot eroavat toisistaan, ja missä ilmapiirin ulottuvuuksissa eroavia havaintoja esiintyy.
Tutkimukseni aineistona toimi neljäkymmentäkaksi haastattelua, jotka ovat peräisin Tuija Koivusen Työ yhteyskeskuksissa 2005 -haastatteluaineistosta. Haastatellut ovat yhteyskeskuksissa työskenteleviä henkilöitä. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä.
Tässä tutkimuksessa katsoin organisaatioilmapiirin koostuvan kolmesta ulottuvuudesta: esimiesten toiminta, työtoverisuhteet sekä kommunikaatio. Analyysissä jaoin kunkin ulottuvuuden vielä kahteen alateemaan. Tarkastelin ilmapiirihavaintojen eroja kaikissa näissä alateemoissa jakamalla havainnot positiiviseen ja negatiiviseen kategoriaan.
Tutkimukseni tulokset osoittivat, että työntekijöiden havainnot erosivat toisistaan kaikissa organisaatioilmapiirin ulottuvuuksissa ja niiden alateemoissa. Monesti haastateltujen ilmapiirihavaintojen erojen taustalla näytti olevan työntekijöiden erilaiset tilanteisiin liittyvät tulkinnat ja merkitykset sekä tarpeet. Eroja saattoivat selittää myös työyhteisöjen jakautuminen pienempiin ryhmiin sekä organisaatioiden johdon puutteellinen kommunikointi. Ilmapiirin voimakkuuden parantamiseksi tulisikin organisaatioissa kiinnittää huomiota erillisten ryhmien muodostumisen estämiseen, kommunikaatioon sekä työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin.
Siihen, miten työntekijöiden ilmapiirihavainnot toisistaan eroavat organisaation sisällä, ei kuitenkaan ole tutkimuksessa juurikaan paneuduttu. Ilmapiirin voimakkuutta ei myöskään ole aiemmin tarkasteltu laadullisin menetelmin. Tämän tutkimuksen pyrkimyksenä on selvittää, miten saman organisaation työntekijöiden ilmapiirihavainnot eroavat toisistaan, ja missä ilmapiirin ulottuvuuksissa eroavia havaintoja esiintyy.
Tutkimukseni aineistona toimi neljäkymmentäkaksi haastattelua, jotka ovat peräisin Tuija Koivusen Työ yhteyskeskuksissa 2005 -haastatteluaineistosta. Haastatellut ovat yhteyskeskuksissa työskenteleviä henkilöitä. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä.
Tässä tutkimuksessa katsoin organisaatioilmapiirin koostuvan kolmesta ulottuvuudesta: esimiesten toiminta, työtoverisuhteet sekä kommunikaatio. Analyysissä jaoin kunkin ulottuvuuden vielä kahteen alateemaan. Tarkastelin ilmapiirihavaintojen eroja kaikissa näissä alateemoissa jakamalla havainnot positiiviseen ja negatiiviseen kategoriaan.
Tutkimukseni tulokset osoittivat, että työntekijöiden havainnot erosivat toisistaan kaikissa organisaatioilmapiirin ulottuvuuksissa ja niiden alateemoissa. Monesti haastateltujen ilmapiirihavaintojen erojen taustalla näytti olevan työntekijöiden erilaiset tilanteisiin liittyvät tulkinnat ja merkitykset sekä tarpeet. Eroja saattoivat selittää myös työyhteisöjen jakautuminen pienempiin ryhmiin sekä organisaatioiden johdon puutteellinen kommunikointi. Ilmapiirin voimakkuuden parantamiseksi tulisikin organisaatioissa kiinnittää huomiota erillisten ryhmien muodostumisen estämiseen, kommunikaatioon sekä työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin.