Pirkanmaan IBD-rekisterin haavaista koliittia sairastaneiden leikkaushoito
Koskinen, Virpi-Kristiina (2019)
2019
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903221415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903221415
Tiivistelmä
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu hyvin vaihtelevia tuloksia, kuinka suuri osa haavaista koliittia sairastavista potilaista tarvitsee leikkaushoitoa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka suuri osuus suomalaisen aineiston potilaista hoidetaan leikkauksella. Lisäksi tutkittiin leikkausriskiin vaikuttavia tekijöitä sekä selvitettiin, mitkä ovat olleet tyypillisimmät leikkaussyyt ja käytetyimmät leikkaustavat.
Aineistona toimi Tampereen yliopistollisen sairaalan IBD-rekisteri, joka kattaa Tampereen alueen yli 15-vuotiaat IBD-potilaat väliltä 1986–2007. Rekisteristä poimittiin leikatut haavaista koliittia sairastavat potilaat. Heistä kerättiin tietoja muun muassa sukupuolesta, diagnoosiajankohdasta, iästä diagnoosihetkellä, leikkausvuodesta, leikkaussyystä, leikkaustavasta ja taudin laajuudesta leikkaushetkellä. Tietoja kerättiin myös leikattujen potilaiden sairauskertomuksista. Vertailuryhmänä toimivat rekisterin haavaista koliittia sairastavat potilaat, joita ei ole leikattu. Muuttujien jakaumia käsiteltiin SPSS 23 -ohjelmalla.
Haavaista koliittia sairastavia potilaista oli rekisterissä 1265, ja heistä 11,3 % hoidettiin leikkauksella. Keskiarvo leikattujen potilaiden iästä diagnoosihetkellä oli 31 vuotta ja mediaani 28 vuotta. Miehiä oli 55,2 %. Taudin laajuus leikkaushetkellä oli pankoliitti 86,7 %:lla potilaista. Kroonisten leikkaussyiden osuus oli 51,1 % ja akuuttien 34,3 %. Yleisin leikkaussyy oli fulminantti koliitti (25,9 %). Kaksivaiheisen IPAA:n osuus leikkaustavoista oli 33,6 %, yksivaiheisen IPAA:n 20,3 % sekä panproktokolektomian ja ileostomian 18,2 %.
Leikattujen potilaiden osuudeksi saatu tulos sopii muualla suoritettujen tutkimusten tulosten joukkoon, ja on pienempi kuin monet niistä. Nuori ikä diagnoosihetkellä ja taudin laajuus saattavat olla yhteydessä suurempaan leikkaukseen joutumisen riskiin, kun taas sukupuolen vaikutuksesta päätelmiä ei voitu tehdä.
Aineistona toimi Tampereen yliopistollisen sairaalan IBD-rekisteri, joka kattaa Tampereen alueen yli 15-vuotiaat IBD-potilaat väliltä 1986–2007. Rekisteristä poimittiin leikatut haavaista koliittia sairastavat potilaat. Heistä kerättiin tietoja muun muassa sukupuolesta, diagnoosiajankohdasta, iästä diagnoosihetkellä, leikkausvuodesta, leikkaussyystä, leikkaustavasta ja taudin laajuudesta leikkaushetkellä. Tietoja kerättiin myös leikattujen potilaiden sairauskertomuksista. Vertailuryhmänä toimivat rekisterin haavaista koliittia sairastavat potilaat, joita ei ole leikattu. Muuttujien jakaumia käsiteltiin SPSS 23 -ohjelmalla.
Haavaista koliittia sairastavia potilaista oli rekisterissä 1265, ja heistä 11,3 % hoidettiin leikkauksella. Keskiarvo leikattujen potilaiden iästä diagnoosihetkellä oli 31 vuotta ja mediaani 28 vuotta. Miehiä oli 55,2 %. Taudin laajuus leikkaushetkellä oli pankoliitti 86,7 %:lla potilaista. Kroonisten leikkaussyiden osuus oli 51,1 % ja akuuttien 34,3 %. Yleisin leikkaussyy oli fulminantti koliitti (25,9 %). Kaksivaiheisen IPAA:n osuus leikkaustavoista oli 33,6 %, yksivaiheisen IPAA:n 20,3 % sekä panproktokolektomian ja ileostomian 18,2 %.
Leikattujen potilaiden osuudeksi saatu tulos sopii muualla suoritettujen tutkimusten tulosten joukkoon, ja on pienempi kuin monet niistä. Nuori ikä diagnoosihetkellä ja taudin laajuus saattavat olla yhteydessä suurempaan leikkaukseen joutumisen riskiin, kun taas sukupuolen vaikutuksesta päätelmiä ei voitu tehdä.