Äitiyden yhteys kasvolihasten EMG-vasteisiin vauvan kasvoja havainnoitaessa

Abstract

Vanhemman sensitiivisyydellä tarkoitetaan kykyä tunnistaa vauvan viestit, (esim. vauvan mielipaha, muutokset ilmeissä ja eleissä) ja reagoida niihin oikea-aikaisesti ja oikealla voimakkuudella. Sensitiivisyyden on havaittu kasvavan vanhemmaksi tulon myötä, sillä äitien on havaittu tunnistavan vauvan viestejä herkemmin lapsettomiin naisiin verrattuna. On tärkeää tutkia, tapahtuuko vanhemmuuteen siirryttäessä olennaisia muutoksia vanhemman kyvyssä prosessoida vauvan signaaleja ja mitkä tekijät voivat olla vaikuttamassa näihin muutoksiin, jotta vanhemmuuteen kasvamista ja siirtymistä opitaan tuntemaan paremmin. Lisäksi lapsettomien naisten kohdalla on mielenkiintoista selvittää, voiko vauvakuume eli kasvanut motivaatio saada oma lapsi, olla yhteydessä vauvan signaalien prosessointiin.

Tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko äidit ja lapsettomat naiset toisistaan tarkkaavaisuuden irrottamisessa aikuisten, lasten ja vauvojen kasvoista sekä vauvojen ja aikuisten kasvonilmeiden aiheuttamissa peilaamisreaktioissa, joita mitataan kasvolihasten EMG-vasteiden avulla. Lisäksi tutkittiin lapsettomien naisten vauvakuumeen yhteyttä tarkkaavaisuuden irrottamiseen vauvan kasvoista ja vauvan kasvonilmeiden peilaamiseen. Tutkimukseen osallistui 32 lapsetonta naista ja 46 äitiä, joiden vauvat olivat 5–10 kuukauden ikäisiä. Kaikki tutkittavat osallistuivat yhteen noin 1,5 h kestävään laboratoriotutkimukseen. Tarkkaavaisuuden irrottamista tutkittiin reaktioaikatehtävällä, jossa tutkittavan tuli reagoida näytöllä näkyviin ärsykkeisiin riippumatta siitä, näkyvätkö ärsykkeiden taustalla vauvan tai aikuisen kasvot. Peilaamisreaktioita mitattiin zygomaticus- ja corrugator-kasvolihasten EMG-vasteina tutkittavien katsoessa joko vauvan tai aikuisen kasvojen ilmeen vaihtumista iloisesta surulliseksi tai surullisesta iloiseksi. Vauvakuumetta tutkittiin kyselylomakkeella. Ensimmäinen oletus oli, että sekä äideillä että lapsettomilla naisilla tarkkaavaisuuden irrottaminen vauvojen kasvoista on hitaampaa kuin aikuisten tai lasten kasvoista, mutta äideillä ero on suurempi. Peilaamisreaktioista oletettiin, että kasvolihasten EMG-vasteet aikuisten kasvonilmeisiin eivät eroa äideillä ja lapsettomilla naisilla, mutta kasvolihasten EMG-vasteet vauvojen kasvonilmeisiin ovat suurempia äideillä kuin lapsettomilla naisilla. Lisäksi vauvakuumeen oletettiin olevan yhteydessä lapsettomien naisten korkeampaan vauvan kasvoissa viipyvään tarkkaavaisuuteen ja suurempiin vauvan kasvonilmeiden aikaansaamiin EMG-vasteisiin.

Tarkkaavaisuuden irrottamisen suhteen äidit ja lapsettomat naiset eivät eronneet toisistaan. EMG-vasteita tukittaessa äitien havaittiin peilaavan lapsettomia naisia voimakkaammin vauvan iloisia kasvoja, kun taas aikuisten iloisten kasvojen peilaaminen ei ollut erilaista ryhmien välillä. Myös vauvan surullisten kasvojen peilaaminen näytti olevan äitiyden myötä hiukan voimakkaampaa. Lisäksi vauvakuumeen ja iloisten vauvan kasvojen peilaamisen välillä havaittiin marginaalinen yhteys. Tutkimus nostaa esille tärkeän näkökulman, jonka mukaan vanhemman sensitiivisyyttä voidaan tarkastella vuorovaikutuksen perusprosessien, esimerkiksi peilaamisen, ja niihin vaikuttavien tekijöiden, kuten vauvakuumeen, kautta. Tutkimuksen tärkein anti on sen tuoma uusi tieto vanhemmuuteen siirtymän aikana tapahtuvista prosesseista, joiden tutkimista tulee jatkaa tulevaisuudessakin. Näitä tekijöitä tutkimalla voidaan saada arvokasta tietoa ja kehittää menetelmiä helpottamaan oikeanlaisen ja oikea-aikaisen tuen tarjoamista vanhemmuuteen.