"Mitäs sanoisitte, jos mentäisiin jääsaunaan?" : suomesta venäjään käännettyjen matkailuesitteiden sanastollisia erityispiirteitä
Orava, Pauli (2019)
Orava, Pauli
2019
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903151372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903151372
Tiivistelmä
Käännetyt matkailuesitteet ovat olennainen osa matkailualan palveluita, minkä vuoksi kyseisiä tekstejä on tärkeää tutkia. Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia sanastollisia erityispiirteitä suomesta venäjään käännetyillä matkailuesitteillä on sekä mistä erityispiirteet johtuvat. Tulosten avulla matkailuesitteiden laatua voidaan kehittää.
Tutkimusta varten koottiin Tour-Ru-tekstikorpus, joka koostuu osakorpuksista Firu (käännökset) ja Ruru (ei-käännetyt tekstit). Tarkkaa hypoteesia ei laadittu, sillä yleiskuvaa käännettyjen esitteiden kielestä pyrittiin luomaan aineistosta nousevien ilmiöiden perusteella.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan matkailuesitteiden ominaispiirteitä tekstilajina sekä syvennytään käännöstieteellisen korpustutkimuksen ja käännöskielen perusteisiin. Lisäksi esitellään, kuinka Tour-Ru-korpus koottiin ja millaisilla menetelmillä aineistoa tutkittiin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielimuotojen eroihin on ilmeisesti vaikuttanut matkailualan rakenteelliset erot Suomessa ja Venäjällä, kansalliset ylpeyden aiheet sekä lähtökielen (suomen) vaikutus käännöksiin. Lisäksi selvisi, että yleisesti käännöskielen ilmaukset olivat luonteeltaan ekspressiivisempiä kuin alun perin venäjäksi kirjoitetuissa esitteissä. Tästä huolimatta käännösten ja ei-käännösten vetovoimaa on mahdotonta verrata objektiivisesti, sillä esimerkiksi ei-käännöksissä korostuva menneisyys voi vedota venäläismatkailijoihin tehokkaammin kuin käännösten houkuttelevat ilmaisut.
Tutkimusta varten koottiin Tour-Ru-tekstikorpus, joka koostuu osakorpuksista Firu (käännökset) ja Ruru (ei-käännetyt tekstit). Tarkkaa hypoteesia ei laadittu, sillä yleiskuvaa käännettyjen esitteiden kielestä pyrittiin luomaan aineistosta nousevien ilmiöiden perusteella.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan matkailuesitteiden ominaispiirteitä tekstilajina sekä syvennytään käännöstieteellisen korpustutkimuksen ja käännöskielen perusteisiin. Lisäksi esitellään, kuinka Tour-Ru-korpus koottiin ja millaisilla menetelmillä aineistoa tutkittiin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielimuotojen eroihin on ilmeisesti vaikuttanut matkailualan rakenteelliset erot Suomessa ja Venäjällä, kansalliset ylpeyden aiheet sekä lähtökielen (suomen) vaikutus käännöksiin. Lisäksi selvisi, että yleisesti käännöskielen ilmaukset olivat luonteeltaan ekspressiivisempiä kuin alun perin venäjäksi kirjoitetuissa esitteissä. Tästä huolimatta käännösten ja ei-käännösten vetovoimaa on mahdotonta verrata objektiivisesti, sillä esimerkiksi ei-käännöksissä korostuva menneisyys voi vedota venäläismatkailijoihin tehokkaammin kuin käännösten houkuttelevat ilmaisut.