Kannattavuuslaskenta kaupunkiraideliikennehankkeissa
Viitanen, Erika (2019)
Viitanen, Erika
2019
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903151371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903151371
Tiivistelmä
Tämän tutkielman kohteena ovat yhteiskuntataloudelliset kannattavuuslaskelmat kaupunkiraideliikennehankkeissa. Yhteiskuntataloudellista kannattavuutta arvioidaan kustannus-hyötyanalyysin periaattein. Laskelmilla on suuri merkitys hankkeiden suunnittelemisessa ja lopullisen toteuttamispäätöksen tekemisessä. Suomessa kaikista raideliikennehankkeista, joihin myönnetään valtion talousarviosta rahoitusta, tulee toteuttaa Liikenneviraston ratahankkeiden arviointiohjeen mukainen kannattavuuslaskelma. Tutkielmassa selvitettiin millaisia ongelmia kaupunkiraideliikennehankkeiden yhteiskuntataloudellisiin kannattavuuslaskelmiin sisältyy. Lisäksi tutkittiin millaisia keinoja ongelmien hallitsemiseen on ja miten menetelmää voidaan kehittää ongelmien pohjalta.
Tutkielman viitekehys jakautuu yleisteoreettiseen katsaukseen kustannus-hyötyanalyysin ongelmista ja täsmentävään osuuteen kaupunkiraideliikennehankkeiden kannattavuuslaskennan ongelmista. Tutkielma on teoriapainotteinen, mutta sisältää myös empiirisen osuuden. Empiirinen osuus tuo kotimaisen näkökulman tutkimukseen. Tutkielman empiria on toteutettu teemahaastatteluilla ja dokumenttianalyysilla. Empiirisen osuuden tarkoitus on etsiä ratkaisuja aiemmassa tutkimuksessa havaittuihin ongelmiin, joiden avulla menetelmää voidaan kehittää.
Teoreettisesta näkökulmasta kustannus-hyötyanalyysiin sisältyy eri tason ongelmia, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Osa ongelmista koskevat kaikkia kustannus-hyötyanalyyseja, mutta osa niistä ovat hankekohtaisia. Hankekohtaisuudella tarkoitetaan sitä, että ne ilmenevät vain tietyissä hanketyypeissä, kuten kaupunkien raidehankkeissa. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että kaupunkiraideliikennehankkeiden kohdalla yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma ei vastaa arvioinnin tarpeita. Nykymuotoiseen laskelmaan ei sisälly kaikkia kaupungin näkökulmasta tarkoituksenmukaisia vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi maankäytön tehostumisesta ja saavutettavuuden paranemisesta saatavat hyödyt. Laskelman vajavaisuus kaupunkien näkökulmasta johtuu siitä, että kaupunkiraideliikenneinvestoinneilla tavoitellaan paljon muutakin kuin parempaa liikennejärjestelmää. Liikenneinvestointien avulla voidaan pyrkiä saavuttamaan strategisia tavoitteita ja lisäämään kaupungin vetovoimaa. Ongelma on ollut tiedossa jo aiemmin, sillä kaupunkitaloudellista kannattavuuslaskentaa on yritetty kehittää, mutta tähän ei ole toistaiseksi löytynyt riittävää kiinnostusta.
Kannattavuuslaskenta kustannus-hyötyanalyysin periaattein on kohtalaisen haastavaa, sillä siihen sisältyy monia eri ongelmia. Kaupunkiraideliikennehankkeille tulisi toteuttaa tarpeita vastaavaa hankearviointia varten ohjeistus, jonka pohjalle päätöksenteko hankkeen rahoituksesta voidaan perustaa. Kaupunkitaloudellisen kannattavuuslaskennan kehittäminen vaatisi jatkotutkimusta esimerkiksi maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksesta sekä liikenneinvestointien taloudellisista vaikutuksista. Kaupunkitaloudellisen kannattavuuslaskelman kehittämiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä, johon tulisi osallistaa monia eri yhteiskunnan toimijoita. Tässä merkitystä on niin tutkimustyöllä kuin kaupunkien, valtion ja alan asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.
Tutkielman viitekehys jakautuu yleisteoreettiseen katsaukseen kustannus-hyötyanalyysin ongelmista ja täsmentävään osuuteen kaupunkiraideliikennehankkeiden kannattavuuslaskennan ongelmista. Tutkielma on teoriapainotteinen, mutta sisältää myös empiirisen osuuden. Empiirinen osuus tuo kotimaisen näkökulman tutkimukseen. Tutkielman empiria on toteutettu teemahaastatteluilla ja dokumenttianalyysilla. Empiirisen osuuden tarkoitus on etsiä ratkaisuja aiemmassa tutkimuksessa havaittuihin ongelmiin, joiden avulla menetelmää voidaan kehittää.
Teoreettisesta näkökulmasta kustannus-hyötyanalyysiin sisältyy eri tason ongelmia, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Osa ongelmista koskevat kaikkia kustannus-hyötyanalyyseja, mutta osa niistä ovat hankekohtaisia. Hankekohtaisuudella tarkoitetaan sitä, että ne ilmenevät vain tietyissä hanketyypeissä, kuten kaupunkien raidehankkeissa. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että kaupunkiraideliikennehankkeiden kohdalla yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma ei vastaa arvioinnin tarpeita. Nykymuotoiseen laskelmaan ei sisälly kaikkia kaupungin näkökulmasta tarkoituksenmukaisia vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi maankäytön tehostumisesta ja saavutettavuuden paranemisesta saatavat hyödyt. Laskelman vajavaisuus kaupunkien näkökulmasta johtuu siitä, että kaupunkiraideliikenneinvestoinneilla tavoitellaan paljon muutakin kuin parempaa liikennejärjestelmää. Liikenneinvestointien avulla voidaan pyrkiä saavuttamaan strategisia tavoitteita ja lisäämään kaupungin vetovoimaa. Ongelma on ollut tiedossa jo aiemmin, sillä kaupunkitaloudellista kannattavuuslaskentaa on yritetty kehittää, mutta tähän ei ole toistaiseksi löytynyt riittävää kiinnostusta.
Kannattavuuslaskenta kustannus-hyötyanalyysin periaattein on kohtalaisen haastavaa, sillä siihen sisältyy monia eri ongelmia. Kaupunkiraideliikennehankkeille tulisi toteuttaa tarpeita vastaavaa hankearviointia varten ohjeistus, jonka pohjalle päätöksenteko hankkeen rahoituksesta voidaan perustaa. Kaupunkitaloudellisen kannattavuuslaskennan kehittäminen vaatisi jatkotutkimusta esimerkiksi maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksesta sekä liikenneinvestointien taloudellisista vaikutuksista. Kaupunkitaloudellisen kannattavuuslaskelman kehittämiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä, johon tulisi osallistaa monia eri yhteiskunnan toimijoita. Tässä merkitystä on niin tutkimustyöllä kuin kaupunkien, valtion ja alan asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.