Vauriopaikan yhteys afaattisten puhujien sarjakuvakerronnan sananlöytämisvaikeuksiin
Kivistö, Anu (2019)
Kivistö, Anu
2019
Logopedian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903151364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903151364
Tiivistelmä
Aikaisemmin ajateltiin, että lähinnä aivojen vasen kuorikerros vastaa kielellisistä toiminnoista, kuten sanahausta. Aivojen kuvantamistekniikan kehittymisen myötä on saatu selville, että kielellisen tiedon prosessoinnista vastaa laaja neuraaliverkosto, johon kuuluvat vasemman kuorikerroksen ohella myös oikea kuorikerros ja aivojen syvät alueet. Kielellisen hermoverkon vaurioitumisesta voi seurata afasia eli kielellisen tiedon käsittelyn häiriö. Aivovaurion yksi yleisimmistä aiheuttajista ovat aivoverenkierron häiriöt, joihin sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 000 ihmistä. Afasian oirekuva ja vaikeusaste vaihtelevat vauriopaikan ja laajuuden mukaan. Yksi yleisimmistä afasian oireista on vaikeus löytää sanoja.
Tampereen yliopiston logopedian oppiaineessa valmistui vuonna 2018 neljä kandidaatintutkielmaa afaattisten puhujien sanalöytämisvaikeuksista sarjakuvakerronnassa. Tutkielmissa tarkasteltiin aivojen vasemman kuorikerroksen, oikean kuorikerroksen ja syvien alueiden vaurion saaneiden sekä neurologisesti terveiden ikääntyneiden puhujien sarjakuvatehtävässä tuottamia kertomuksia. Tässä pro gradu -tutkielmassa koottiin yhteen näiden kandidaatintutkielmien tulokset ja vertailtiin, miten vaurion sijainti aivoissa vaikuttaa sananlöytämisvaikeuksien esiintymiseen lausetasoisessa puheessa. Afaattisten puhujien suoriutumista verrattiin neurologisesti terveisiin, ikääntyneisiin verrokkipuhujiin, jotta afasian aiheuttamat sananlöytämisvaikeudet voitiin erottaa tyypilliseen ikääntymiseen liittyvistä sanahaun pulmista.
Sananlöytämisvaikeuden tutkimiseen lausetasoisesta puheesta ei ole olemassa vakiintunutta menetelmää. Tässä tutkielmassa sarjakuvakerronnan tehtävän avulla kerätystä lausetasoisesta, semispontaanista puheesta analysoitiin puhujien suoriutumista sarjakuvatehtävässä, sananlöytämisvaikeudesta kertovia sanahakujaksoja, laskettiin sanahakujaksoihin kuluneen ajan osuus sarjakuvatehtävään käytetystä kokonaisajasta sekä tarkasteltiin sanahakujaksojen onnistumista ja virheellisiä sanavalintoja, parafasioita.
Tuloksena oli, että kaikissa afaattisten puhujien ryhmissä ilmeni sananlöytämisvaikeudesta kertovia piirteitä, eniten kuitenkin vasemman aivopuoliskon vaurion saaneilla. Oikean aivopuoliskon vaurion saaneiden puhujien kertomuksista nousivat esiin visuaalisen hahmottamisen ja koherentin kertomuksen tuottamisen vaikeudet, mutta kertomuksissa esiintyi jonkin verran myös sananlöytämisvaikeudesta kertovia piirteitä. Syvien alueiden vaurion saaneilla puhujilla ilmeni sananlöytämisvaikeudesta kertovia piirteitä enemmän kuin verrokkipuhujilla, mikä antaa viitteitä siitä, että myös syvien alueiden vaurio voi aiheuttaa sananlöytämisen vaikeutta. Verrokkipuhujien kertomuksissa esiintyi hieman sananlöytämisvaikeuteen viittaavia piirteitä, mutta kaikilla mittareilla mitattuna vähemmän kuin afaattisilla puhujilla.
Tutkielmassa havaittiin, että sarjakuvakerronnan tehtävä toimii hyvin sananlöytämisvaikeuden tutkimiseen lausetasoisessa puheessa. Tutkielmassa tuli esiin, että vaikeistakin sananlöytämisen vaikeuksista huolimatta afaattiset puhujat voivat kyetä tuottamaan loogisesti etenevän ja informatiivisen kertomuksen. Tutkielmassa saatiin myös viitteitä siitä, että sarjakuvakerronnan tehtävä voi tuoda esiin sellaiset lievemmät sananlöytämisen vaikeudet, jotka ilmenevät vain kognitiivisesti haastavammissa sekä tarkkaavuutta enemmän kuormittavissa sanahaun tehtävissä.
Tampereen yliopiston logopedian oppiaineessa valmistui vuonna 2018 neljä kandidaatintutkielmaa afaattisten puhujien sanalöytämisvaikeuksista sarjakuvakerronnassa. Tutkielmissa tarkasteltiin aivojen vasemman kuorikerroksen, oikean kuorikerroksen ja syvien alueiden vaurion saaneiden sekä neurologisesti terveiden ikääntyneiden puhujien sarjakuvatehtävässä tuottamia kertomuksia. Tässä pro gradu -tutkielmassa koottiin yhteen näiden kandidaatintutkielmien tulokset ja vertailtiin, miten vaurion sijainti aivoissa vaikuttaa sananlöytämisvaikeuksien esiintymiseen lausetasoisessa puheessa. Afaattisten puhujien suoriutumista verrattiin neurologisesti terveisiin, ikääntyneisiin verrokkipuhujiin, jotta afasian aiheuttamat sananlöytämisvaikeudet voitiin erottaa tyypilliseen ikääntymiseen liittyvistä sanahaun pulmista.
Sananlöytämisvaikeuden tutkimiseen lausetasoisesta puheesta ei ole olemassa vakiintunutta menetelmää. Tässä tutkielmassa sarjakuvakerronnan tehtävän avulla kerätystä lausetasoisesta, semispontaanista puheesta analysoitiin puhujien suoriutumista sarjakuvatehtävässä, sananlöytämisvaikeudesta kertovia sanahakujaksoja, laskettiin sanahakujaksoihin kuluneen ajan osuus sarjakuvatehtävään käytetystä kokonaisajasta sekä tarkasteltiin sanahakujaksojen onnistumista ja virheellisiä sanavalintoja, parafasioita.
Tuloksena oli, että kaikissa afaattisten puhujien ryhmissä ilmeni sananlöytämisvaikeudesta kertovia piirteitä, eniten kuitenkin vasemman aivopuoliskon vaurion saaneilla. Oikean aivopuoliskon vaurion saaneiden puhujien kertomuksista nousivat esiin visuaalisen hahmottamisen ja koherentin kertomuksen tuottamisen vaikeudet, mutta kertomuksissa esiintyi jonkin verran myös sananlöytämisvaikeudesta kertovia piirteitä. Syvien alueiden vaurion saaneilla puhujilla ilmeni sananlöytämisvaikeudesta kertovia piirteitä enemmän kuin verrokkipuhujilla, mikä antaa viitteitä siitä, että myös syvien alueiden vaurio voi aiheuttaa sananlöytämisen vaikeutta. Verrokkipuhujien kertomuksissa esiintyi hieman sananlöytämisvaikeuteen viittaavia piirteitä, mutta kaikilla mittareilla mitattuna vähemmän kuin afaattisilla puhujilla.
Tutkielmassa havaittiin, että sarjakuvakerronnan tehtävä toimii hyvin sananlöytämisvaikeuden tutkimiseen lausetasoisessa puheessa. Tutkielmassa tuli esiin, että vaikeistakin sananlöytämisen vaikeuksista huolimatta afaattiset puhujat voivat kyetä tuottamaan loogisesti etenevän ja informatiivisen kertomuksen. Tutkielmassa saatiin myös viitteitä siitä, että sarjakuvakerronnan tehtävä voi tuoda esiin sellaiset lievemmät sananlöytämisen vaikeudet, jotka ilmenevät vain kognitiivisesti haastavammissa sekä tarkkaavuutta enemmän kuormittavissa sanahaun tehtävissä.