Henkirikoksen uhrien läheisten suru

Abstract

Suomessa tehdään Euroopan tasolla mitattuna paljon henkirikoksia. Vuonna 2017 tilastojen mukaan Suomessa tehtiin 78 henkirikosta, joka oli Euroopan unionissa kymmenenneksi eniten. Surua voidaan yleisesti kuvata kokonaisvaltaiseksi, voimakkaaksi ja häilyvärajaiseksi vuorovaikutteiseksi tapahtumaketjuksi, johon liittyy läheisen luopumiseen suostuminen. Lisäksi persoonallisen kasvun teoria kuvaa suruprosessia uuden identiteetin ja uuden maailmankuvan luomiseksi.

Henkirikos aiheuttaa läheisille monipuolisia ja yksilöllisiä surureaktioita. Henkirikoksen kautta läheisen menettäneen surussa merkittävässä roolissa ovat syyttely ja viha. Myös kaipuun ja tyhjyyden tunne ovat yleisiä surureaktioita henkirikoksen jälkeen. Henkirikoksen jälkeen läheiset kokevat ensimmäiseksi surun shokin tunteena.

Tämä tutkimus on osa Tampereen yliopiston Suruhanketta. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata suomalaisten henkirikoksen uhrien läheisten kokemaa surua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli saada tutkimustietoa henkirikoksen uhrien surusta, jota voidaan käyttää uhrien läheisten auttamiseen surusta selviytymisessä. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen sähköistä e-lomaketta, joka sisälsi Hoganin surumittarin ja taustamuuttujat liittyen henkirikoksen uhrin läheisiin, uhriin ja henkirikoksen tekijään. Tutkimukseen osallistuneita oli 38. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla.

Tämän tutkimuksen mukaan henkirikosten uhrien läheisten yleisimmät surureaktiot olivat ahdistuksen tunteminen läheisen kuolemasta, asioiden, kuten puhelinnumeroiden tai nimien unohtaminen ja särkyneet toiveet. Näiden lisäksi läheiset kuvasivat, että surun takia sydän tuntui raskaalta, heillä oli lihasjännitystä ja, että he säikähtävät helposti. Vähiten henkirikoksen uhrien läheisten surua kuvasivat tunne, että he olivat parempia ihmisiä ja halu vahingoittaa muita surun takia. Suhtautuminen toisiin kärsivällisemmin ja paremman asenteen omaaminen elämään olivat seuraavaksi vähiten kuvaavat surureaktiot. Surureaktioihin yhteydessä olevia tekijöitä olivat läheisen taloudellinen tilanne ennen henkirikosta, läheisen siviilisääty, läheisen kokema terveydentila ja läheisen suhde henkirikoksen uhriin.

Tämän tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa suomalaisten henkirikoksen uhrien surusta ja suruun yhteydessä olevista tekijöistä. Tämän tiedon avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ja muut tahot pystyvät tarjoamaan paremmin kohtaamaan henkirikoksien uhrien läheiset ja tarjoamaan heille apua ja tukea surusta selviytymisessä.