Hiljainen vastarinta
Autti, Outi; Lehtola, Veli-Pekka (2019)
Autti, Outi
Lehtola, Veli-Pekka
Tampere University Press
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-000-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-000-7
Tiivistelmä
Kirja tekee näkyväksi vähän käsiteltyä hiljaisen vastarinnan ilmiötä sekä kokoaa yhteen ja esittelee sitä koskevaa tutkimusta. Kun ihmisen toimintaa säädellään, hallitaan tai kontrolloidaan, ilmenee usein myös avointa vastarintaa, jota on tutkittu esimerkiksi demokratian toteutumisen, kansalaistottelemattomuuden tai poliittisen aktivismin näkökulmista. Valta-asetelmiin ja konflikteihin voi kuitenkin liittyä myös toisenlaista vastarintaa, jota ei välttämättä ensin edes huomata vastarinnaksi. Sitä voidaan kutsua hiljaiseksi, passiiviseksi, näkymättömäksi tai arkipäivän vastarinnaksi. Hiljainen vastarinta on alistettujen tai muuten marginaalisiksi jääneiden tapa asettua poikkiteloin hallitsevien sääntöjen tai järjestelmien kanssa. Koska se ei julistaudu vastarinnaksi, vaan pikemminkin pyrkii pysymään poissa julkisuudesta, se on riskitöntä matalan profiilin toimintaa, joka on näennäisesti epäpoliittista ja josta ei jää kiinni.
Hiljainen vastarinta voi saada monia erilaisia muotoja: se saattaa näyttäytyä esimerkiksi vaikenemisena ja jurnuttamisena, ulkopuolelle jättäytymisenä, asioiden välttämisenä, niiden vaikeuttamisena tai huomion siirtämisenä epäolennaiseen. Arkipäivän vastarinnan merkitys nousee pienten verkostojen signaaleista tilanteessa, jossa ei kyetä tai haluta lähteä julkiseen vastakkainasetteluun, mutta ei myöskään haluta pysyä täysin passiivisina. Marginaaliin jäävää hiljaista vastarintaa ei myöskään voida nähdä erillisenä avoimesta vastarinnasta, vaan se on tärkeä osa avoimemman vastarinnan aktualisoitumisen prosessia. Vaikka valtasuhteet toimivat ilmiön tapahtumakehyksinä, hiljainen vastarinta ei ole ainoastaan alistettujen toimintaa. Sen taktiikoita voivat käyttää myös valtaapitävät.
Kirjan artikkeleiden mukana pääsemme seuraamaan mitä moninaisimpia hiljaisen vastarinnan tapahtumatilanteita sekä historiallisten että nykypäivän tapahtumien avulla. Erilaiset tapaukset avaavat ja jäsentävät hiljaisen vastarinnan esiintymismuotoja, samoin kuin sen mekanismeja ja motiiveja. Kokoelman artikkeleissa tulevat esiin sosiologian, kulttuuriantropologian, kulttuurintutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja historian-tutkimuksen näkökulmat. Tämä korostaa hiljaisen vastarinnan laajaa kirjoa, sen äänekkyyttä ja monialaisuutta.
Sisällys:
Jurnutuksen käsikirja
Veli-Pekka Lehtola ja Outi Autti
Tekemättä jättämiset vastarintana
Kaisa Kärki
Konfliktien välttelyä ja piiloon hakeutumista: Rokotekriittisten vanhempien vastustustaktiikat
Johanna Nurmi ja Suvi Salmenniemi
”Lappalainen on kaukaa ovela ja laskelmallinen”: Saamelaisten arkipäivän vastarinta E.N. Mannisen teoksissa
Veli-Pekka Lehtola
Vihollinen saa kasvot: Neuvostosotavangit suomalaisilla maatiloilla
Outi Autti ja Marjo Laitala
Neuvostovaltaa vastaan: Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvulla
Anni Reuter
Marginaalien vaiennettu vastarinta: Tutkimus nuorista kahdessa laitoksessa
Veronika Honkasalo ja Elina Pekkarinen
Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja itsensätyöllistäminen hiljaisena vastarintana
Eeva Houtbeckers
Vastarinnan mitalla: Roller derby kilpaurheilun järjestyksiä haastamassa
Anni Rannikko, Päivi Armila, Veli Liikanen ja Pasi Torvinen
Omapäisesti laitosvaltaa vastaan
Marjo Laitala
Unohtamista uhmaten: Partisaanisodan muistelukulttuuri hiljaisena vastarintana
Kirsi Laurén
Vähemmistöjen kulttuuriautonomialakiin kohdistunut vastustus Virossa 1918–1925
Kari Alenius
Hiljainen vastarinta voi saada monia erilaisia muotoja: se saattaa näyttäytyä esimerkiksi vaikenemisena ja jurnuttamisena, ulkopuolelle jättäytymisenä, asioiden välttämisenä, niiden vaikeuttamisena tai huomion siirtämisenä epäolennaiseen. Arkipäivän vastarinnan merkitys nousee pienten verkostojen signaaleista tilanteessa, jossa ei kyetä tai haluta lähteä julkiseen vastakkainasetteluun, mutta ei myöskään haluta pysyä täysin passiivisina. Marginaaliin jäävää hiljaista vastarintaa ei myöskään voida nähdä erillisenä avoimesta vastarinnasta, vaan se on tärkeä osa avoimemman vastarinnan aktualisoitumisen prosessia. Vaikka valtasuhteet toimivat ilmiön tapahtumakehyksinä, hiljainen vastarinta ei ole ainoastaan alistettujen toimintaa. Sen taktiikoita voivat käyttää myös valtaapitävät.
Kirjan artikkeleiden mukana pääsemme seuraamaan mitä moninaisimpia hiljaisen vastarinnan tapahtumatilanteita sekä historiallisten että nykypäivän tapahtumien avulla. Erilaiset tapaukset avaavat ja jäsentävät hiljaisen vastarinnan esiintymismuotoja, samoin kuin sen mekanismeja ja motiiveja. Kokoelman artikkeleissa tulevat esiin sosiologian, kulttuuriantropologian, kulttuurintutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja historian-tutkimuksen näkökulmat. Tämä korostaa hiljaisen vastarinnan laajaa kirjoa, sen äänekkyyttä ja monialaisuutta.
Sisällys:
Jurnutuksen käsikirja
Veli-Pekka Lehtola ja Outi Autti
Tekemättä jättämiset vastarintana
Kaisa Kärki
Konfliktien välttelyä ja piiloon hakeutumista: Rokotekriittisten vanhempien vastustustaktiikat
Johanna Nurmi ja Suvi Salmenniemi
”Lappalainen on kaukaa ovela ja laskelmallinen”: Saamelaisten arkipäivän vastarinta E.N. Mannisen teoksissa
Veli-Pekka Lehtola
Vihollinen saa kasvot: Neuvostosotavangit suomalaisilla maatiloilla
Outi Autti ja Marjo Laitala
Neuvostovaltaa vastaan: Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvulla
Anni Reuter
Marginaalien vaiennettu vastarinta: Tutkimus nuorista kahdessa laitoksessa
Veronika Honkasalo ja Elina Pekkarinen
Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja itsensätyöllistäminen hiljaisena vastarintana
Eeva Houtbeckers
Vastarinnan mitalla: Roller derby kilpaurheilun järjestyksiä haastamassa
Anni Rannikko, Päivi Armila, Veli Liikanen ja Pasi Torvinen
Omapäisesti laitosvaltaa vastaan
Marjo Laitala
Unohtamista uhmaten: Partisaanisodan muistelukulttuuri hiljaisena vastarintana
Kirsi Laurén
Vähemmistöjen kulttuuriautonomialakiin kohdistunut vastustus Virossa 1918–1925
Kari Alenius
Kokoelmat
- TUP OA Books [258]