Kriittisen pedagogiikan soveltaminen informaatiolukutaito-opetuksessa korkeakoulutuksessa : kirjallisuuskatsaus
Saarinen, Sanna (2019)
2019
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903121349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903121349
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen kriittisen pedagogiikan soveltamista informaatiolukutaito-opetuksessa korkeakoulutuksen kontekstissa. Taustoitan aihetta kuvaamalla kriittistä pedagogiikkaa, informaatiolukutaito-opetusta korkeakoulutuksessa, informaatiolukutaidon kehyksiä ja kertomalla miten käsitettä kriittinen informaatiolukutaito on kirjallisuudessa määritelty.
Vuonna 2015 julkaistujen informaatiolukutaidon kehysten myötä kriittisestä informaatiolukutaidosta sanotaan olevan muodostumassa kirjastopedagogiikan keskeinen käsite, mutta aiheesta, eikä käsitteen yhteyksistä kriittiseen pedagogiikkaan ole vielä tähän mennessä juurikaan keskusteltu eikä kirjoitettu Suomessa. Myöskään käsitteen kriittinen informaatiolukutaito määritelmä ei ole vielä Suomessa vakiintunut.
Tutkimusaineistoa kerätessä kävi ilmi, että aiheesta ei ole vielä juurikaan tehty tutkimusta. Aineistoni koostuu 13 vertaisarvioidusta artikkelista, joiden kautta pyrin hahmottamaan kuvaa siitä, miten kriittistä pedagogiikkaa voidaan soveltaa informaatiolukutaito-opetuksessa korkeakoulutuksessa. Pyrin myös selvittämään mitä kriittinen informaatiolukutaito on ja mikä sen merkityksen nähdään nyky-yhteiskunnassa olevan.
Kriittistä pedagogiikkaa sovelletaan informaatiolukutaito-opetukseen aktivoimalla opiskelijoita ja rohkaisemalla heitä ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan oppimistilanteisiin omista lähtökohdistaan käsin. Opetusmenetelminä käytetään usein keskusteluja, ryhmä-töitä ja ongelmalähtöistä oppimista. Web 2.0 -ympäristöjen todettiin soveltuvan hyvin kriittisen informaatiolukutaidon oppimiseen.
Kriittisen informaatiolukutaidon nähdään tutkimusaineistoni mukaan olevan nykyaikainen kansalaistaito, jota yksilö tarvitsee voidakseen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimia aktiivisena kansalaisena. Kriittisen informaatiolukutaidon avulla yksilö voi arvioida informaation totuudenmukaisuutta ja informaation jakajien motiiveja.
Vuonna 2015 julkaistujen informaatiolukutaidon kehysten myötä kriittisestä informaatiolukutaidosta sanotaan olevan muodostumassa kirjastopedagogiikan keskeinen käsite, mutta aiheesta, eikä käsitteen yhteyksistä kriittiseen pedagogiikkaan ole vielä tähän mennessä juurikaan keskusteltu eikä kirjoitettu Suomessa. Myöskään käsitteen kriittinen informaatiolukutaito määritelmä ei ole vielä Suomessa vakiintunut.
Tutkimusaineistoa kerätessä kävi ilmi, että aiheesta ei ole vielä juurikaan tehty tutkimusta. Aineistoni koostuu 13 vertaisarvioidusta artikkelista, joiden kautta pyrin hahmottamaan kuvaa siitä, miten kriittistä pedagogiikkaa voidaan soveltaa informaatiolukutaito-opetuksessa korkeakoulutuksessa. Pyrin myös selvittämään mitä kriittinen informaatiolukutaito on ja mikä sen merkityksen nähdään nyky-yhteiskunnassa olevan.
Kriittistä pedagogiikkaa sovelletaan informaatiolukutaito-opetukseen aktivoimalla opiskelijoita ja rohkaisemalla heitä ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan oppimistilanteisiin omista lähtökohdistaan käsin. Opetusmenetelminä käytetään usein keskusteluja, ryhmä-töitä ja ongelmalähtöistä oppimista. Web 2.0 -ympäristöjen todettiin soveltuvan hyvin kriittisen informaatiolukutaidon oppimiseen.
Kriittisen informaatiolukutaidon nähdään tutkimusaineistoni mukaan olevan nykyaikainen kansalaistaito, jota yksilö tarvitsee voidakseen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimia aktiivisena kansalaisena. Kriittisen informaatiolukutaidon avulla yksilö voi arvioida informaation totuudenmukaisuutta ja informaation jakajien motiiveja.