Elämäntapahtumakertomusten motivaatioteemojen yhteys posttraumaattiseen kasvuun
Rautavaara, Timo (2019)
2019
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903081336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903081336
Tiivistelmä
Kuormittavat elämänkokemukset vaikuttavat ihmisiin monin tavoin. Stressin ja kielteisten emootioiden lisäksi niiden on havaittu aikaansaavan usein myönteisiä muutoksia, joita kutsutaan posttraumaattiseksi kasvuksi. Posttraumaattista kasvua edistäviä ihmisen sisäisiä tekijöitä tunnetaan jonkin verran, mutta toistaiseksi on vain vähän tietoa, miten erilaiset piirteet ihmisten elämäntarinoissa ja autobiografisessa muistissa ovat yhteydessä posttraumaattisen kasvuun. Tässä tutkimuksessa selvitettiin toimijuuden (agency) ja toisiin liittymisen (communion) motivaatioteemojen yhteyttä posttraumaattiseen kasvuun sekä eroja posttraumaattisessa kasvussa järkyttävimpien ja muiden kuormittavien tapahtumien välillä.
Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, jonka pohjana käytettiin McAdamsin ym. (2006) guided autobiography -menetelmää. Tutkittaviksi rekrytoitiin 116 yliopiston psykologian peruskurssin osallistujaa, joiden keski-ikä oli 28,6 vuotta ja joista miehiä oli 15 prosenttia. Tutkittavia pyydettiin kirjoittamaan kuvaukset viidestä tärkeimmästä elämänkokemuksestaan. Tämän lisäksi tutkittavilta kysyttiin elämänsä järkyttävintä tapahtumaa. Tapahtumien joukosta tunnistettiin huomattavasti kuormittavat tapahtumat. Motivaatioteemat sekä posttraumaattinen kasvu koodattiin systemaattisesti koodausjärjestelmien avulla kvantitatiivisten menetelmien hyödyntämiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin motivaatioteemojen yhteyttä tutkittavien kuormittavista tapahtumista ilmenevään posttraumaattiseen kasvuun. Lisäksi tarkasteltiin motivaatioteemojen yhteyttä erikseen järkyttävimmistä tapahtumista ilmenevään kasvuun. Yhteyksien tarkasteluun käytettiin korrelaatioita sekä binääristä logistista regressioanalyysiä.
Tuloksista selvisi, että tutkittavista ylivoimaisesti suurin osa (82 %) kirjoitti vähintään yhden kuormittavan tapahtuman elämäntarinoiden joukossa ja 59 (51 %) kirjoitti kuvauksen järkyttävimmästä elämäntapahtumastaan spontaanisti osana viittä tärkeintä elämäntapahtumaansa. Tuloksista selvisi myös, ettei järkyttävimpien ja muiden kuormittavien tapahtumien välillä ollut eroa posttraumaattisen kasvun määrässä. Sekä toimijuuden että toisiin liittymisen motivaatioteemat olivat voimakkaasti yhteydessä posttraumaattiseen kasvuun yleisesti, mutta yhteyttä toisiin liittymisen ja posttraumaattisen kasvun välillä ei havaittu, kun posttraumaattinen kasvu mitattiin järkyttävimmistä elämäntapahtumista. Lisäksi motivaatioteemojen yhteys selittyi vahvasti tiettyjen toimijuuden ja toisiin liittymisen alateemoilla, jotka olivat itsen hallinta, rakkaus/ystävyys sekä välittäminen/auttaminen.
Tutkimus antoi vahvistusta käsitykselle, että elämän keskeisillä motivaatioteemoilla on merkitystä järkyttävien kokemusten narratiivisessa käsittelyssä ja merkityksenannossa. Vaikka lisätutkimusta tarvitaan luotettavien kliinisten sovellusten kehittämiseksi, tutkimuksella on potentiaalia hyödyttää aikuisten kanssa tapahtuvaa kliinistä terapiatyötä asiakkaiden vaikeiden elämänkokemusten käsittelyssä.
Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, jonka pohjana käytettiin McAdamsin ym. (2006) guided autobiography -menetelmää. Tutkittaviksi rekrytoitiin 116 yliopiston psykologian peruskurssin osallistujaa, joiden keski-ikä oli 28,6 vuotta ja joista miehiä oli 15 prosenttia. Tutkittavia pyydettiin kirjoittamaan kuvaukset viidestä tärkeimmästä elämänkokemuksestaan. Tämän lisäksi tutkittavilta kysyttiin elämänsä järkyttävintä tapahtumaa. Tapahtumien joukosta tunnistettiin huomattavasti kuormittavat tapahtumat. Motivaatioteemat sekä posttraumaattinen kasvu koodattiin systemaattisesti koodausjärjestelmien avulla kvantitatiivisten menetelmien hyödyntämiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin motivaatioteemojen yhteyttä tutkittavien kuormittavista tapahtumista ilmenevään posttraumaattiseen kasvuun. Lisäksi tarkasteltiin motivaatioteemojen yhteyttä erikseen järkyttävimmistä tapahtumista ilmenevään kasvuun. Yhteyksien tarkasteluun käytettiin korrelaatioita sekä binääristä logistista regressioanalyysiä.
Tuloksista selvisi, että tutkittavista ylivoimaisesti suurin osa (82 %) kirjoitti vähintään yhden kuormittavan tapahtuman elämäntarinoiden joukossa ja 59 (51 %) kirjoitti kuvauksen järkyttävimmästä elämäntapahtumastaan spontaanisti osana viittä tärkeintä elämäntapahtumaansa. Tuloksista selvisi myös, ettei järkyttävimpien ja muiden kuormittavien tapahtumien välillä ollut eroa posttraumaattisen kasvun määrässä. Sekä toimijuuden että toisiin liittymisen motivaatioteemat olivat voimakkaasti yhteydessä posttraumaattiseen kasvuun yleisesti, mutta yhteyttä toisiin liittymisen ja posttraumaattisen kasvun välillä ei havaittu, kun posttraumaattinen kasvu mitattiin järkyttävimmistä elämäntapahtumista. Lisäksi motivaatioteemojen yhteys selittyi vahvasti tiettyjen toimijuuden ja toisiin liittymisen alateemoilla, jotka olivat itsen hallinta, rakkaus/ystävyys sekä välittäminen/auttaminen.
Tutkimus antoi vahvistusta käsitykselle, että elämän keskeisillä motivaatioteemoilla on merkitystä järkyttävien kokemusten narratiivisessa käsittelyssä ja merkityksenannossa. Vaikka lisätutkimusta tarvitaan luotettavien kliinisten sovellusten kehittämiseksi, tutkimuksella on potentiaalia hyödyttää aikuisten kanssa tapahtuvaa kliinistä terapiatyötä asiakkaiden vaikeiden elämänkokemusten käsittelyssä.