Kaikki matkat ovat opintomatkoja : kääntäjän informaatiokäytännöt tehtävälähtöisenä ongelmanratkaisuna ja kognitiivisen säästötilin kartuttamisena

Abstract

Kääntäjät ovat työssään monin eri tavoin tekemisissä informaation kanssa. He esimerkiksi käsittelevät lähdetekstissä olevaa tietoa, käyttävät erilaisia tiedonlähteitä apuna kääntäessään ja tuottavat informaatiota luomansa uuden tekstin kautta. Tiedonhankinta ja -hallinta ovatkin hyvin tärkeä osa kääntäjän työtä, ja kääntäjiä voi pitää tiedonhankinnan ammattilaisina.

Tässä tutkielmassa tehdään katsaus kääntäjien tiedonhankintaa käsittelevään kirjallisuuteen. Pyrkimyksenä on selvittää, kuinka tiedonhankintaa on jäsennetty käännöstieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa ja millainen rooli tiedonhankinnalla ja muilla tiedollisilla prosesseilla nähdään olevan kääntäjän ammatillisen työprosessin eri vaiheissa. Lisäksi vertaillaan yhteneväisyyksiä ja eroja joidenkin muiden alojen tiedonhankintatutkimuksiin. Tarkastelun pääasiallisena viitekehyksenä toimii tehtävälähtöisen tiedonhankinnan tutkimus.

Tutkielman aineistona käytettiin kääntäjän informaatiokäytäntöjä eri näkökulmista käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Kirjallisuudessa esiintyvien tiedonhankinnan tapojen ja kontekstien pohjalta analyysi oli luontevaa jäsentää kolmeen pääteemaan: tiedonhankinta osana kääntäjän kompetenssia, tehtävälähtöinen tiedonhankinta ja tiedonlähteet ja niiden käyttö. Näiden teemojen kautta informaatiokäytännöistä pyrittiin luomaan kokonaiskuva, jossa tulisi huomioitua myös erilaiset tiedonhankintaan vaikuttavat kontekstitekijät.

Eri tutkimuksissa saadut tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia, mutta eräs keskeinen tiedonhankintaan vaikuttava tekijä on kääntäjän kokemus. Noviisikääntäjät käyttävät ulkoisia tiedonlähteitä keskimäärin enemmän, ja hakevat usein yksittäisiä sanoja ja niiden käännösvastineita. Kokeneemmilla kääntäjillä puolestaan on yleensä käytössään enemmän erilaisia lähteitä ja tiedonhaut liittyvät useammin taustatietoihin tai alatietoon. Etenkin kontekstia sisältävien lähteiden (esimerkiksi korpukset ja rinnakkaistekstit) käyttö lisääntyy yleensä kokemuksen ja ekspertiisin kehittyessä. Kokemuksen myötä lisääntyvä rutiini nopeuttaa ja helpottaa työskentelyprosessia, mutta kääntäjän on myös pystyttävä olemaan luova ja rikkomaan kaavoja, myös tiedonhankinnassaan.

Kääntäjät voivat joutua työskentelemään useita erilaisia aloja ja aiheita käsittelevien tekstien parissa. Tästä johtuen alatiedon tarpeet korostuvat monien muiden alojen tehtävälähtöisiin tiedonhankintatutkimuksiin verrattuna. Kääntäjän tiedontarpeet ja tiedonlähteet voivatkin olla tilanteesta riippuen mitä tahansa, ja vaikka tutut ja hyväksi havaitut luottolähteet ovat tehtävästä riippumatta paljon käytettyjä etenkin tiedonhankintaprosessin alussa, parhaisiin tuloksiin päästään yleensä silloin, kun käytetyt lähteet ovat monipuolisia ja tehtävään, kontekstiin ja tiedontarpeeseen nähden relevantteja. Kääntäjinä voi myös toimia ihmisiä, joilla on erilaisia kykyjä ja joiden vahvuudet ovat eri osa-alueilla. Kääntäminen onkin jatkuva oppimisprosessi, jossa olennaista on se, että yhden tehtävän suorittamista varten hankittuja tietoja pystytään hyödyntämään myös muiden tehtävien yhteydessä.