Sosiaalisen median rooli nuoren aikuisen mielenterveydessä
Liimatainen, Lotta (2019)
Liimatainen, Lotta
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903071331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903071331
Tiivistelmä
Tämä sosiaalipsykologian pro-gradu -tutkielma tarkastelee sosiaalisen median ongelmakäytön yhteyttä nuorten aikuisten psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Nuorten aikuisten mielenterveys on viime vuosien aikana huonontunut ja nuoret aikuiset ovat yksi eniten psyykkistä oireilua kokeva ikäryhmä. Nuoret ja nuoret aikuiset käyttävät muihin ikäryhmiin verraten eniten aikaa sosiaalisen median palveluissa, mikä on herättänyt paljon keskustelua. Mediassa puhutaan yhä enemmän riippuvuudesta sosiaaliseen mediaan, sen vaaroista ja tavoista vieroittautua sosiaalisen median käytöstä. Tutkielmassa lähestytään nuorten aikuisten elämäntilannetta muotoutuvan aikuisuuden kehitysteorian näkökulmasta, jonka mukaan noin 18–25 vuotiaat elävät välitilassa, nuoruuden ja aikuisuuden välissä. Kehitysvaihetta kuvaa normatiivisuuden puute, erilaiset siirtymät, identiteetin etsintä ja muodostaminen, sekä taipuvaisuus riskikäyttäytymiselle.
Tutkielmassa haluttiin selvittää, ennustaako sosiaalisen median ongelmakäyttö nuorten aikuisten psyykkistä kuormittuneisuutta. Kontrolloitaviksi muuttujiksi valittiin impulsiivisuus, yksinäisyys ja itsetunto. Tutkielma tehtiin osana Atte Oksasen johtamaa Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt -hanketta. YouGamble 2017 -surveyssa (N=1200) kerättiin tietoa nuorten ja nuorten aikuisten käyttäytymisestä rahapelaamiseen liittyvillä sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Valituille muuttujille suoritettiin lineaarinen regressioanalyysi, jonka tulosten perusteella sosiaalisen median ongelmakäyttö on yksinäisyyden ja impulsiivisuuden lisäksi yhteydessä nuorten aikuisten psyykkiseen oireiluun, kun taas hyväksi koettu itsetunto on yhteydessä alhaisempaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
Huolimatta siitä, että tulokset osoittivat sosiaalisen median ongelmallisen käytön olevan yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen, tulee muutkin mielenterveyteen vaikuttavat tekijät huomioida. On otettava huomioon muotoutuvan aikuisuuden kehitysvaiheen ominaispiirteet, jotka voivat itsessään olla yksi syy nuorten aikuisten psyykkiselle kuormittuneisuudelle. Sosiaalisen median palveluiden kuormittavuus on usean tekijän summa ja osalle jopa hyvinvointia tukeva alusta. On myös tärkeää pyrkiä löytämään tutkimuskentällä aiempaa yhteneväisempi termistö ja kriteerit tutkia sosiaalisen median ongelmallista käyttöä, jotta tietoa voidaan hyödyntää entistä paremmin.
Tutkielmassa haluttiin selvittää, ennustaako sosiaalisen median ongelmakäyttö nuorten aikuisten psyykkistä kuormittuneisuutta. Kontrolloitaviksi muuttujiksi valittiin impulsiivisuus, yksinäisyys ja itsetunto. Tutkielma tehtiin osana Atte Oksasen johtamaa Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt -hanketta. YouGamble 2017 -surveyssa (N=1200) kerättiin tietoa nuorten ja nuorten aikuisten käyttäytymisestä rahapelaamiseen liittyvillä sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Valituille muuttujille suoritettiin lineaarinen regressioanalyysi, jonka tulosten perusteella sosiaalisen median ongelmakäyttö on yksinäisyyden ja impulsiivisuuden lisäksi yhteydessä nuorten aikuisten psyykkiseen oireiluun, kun taas hyväksi koettu itsetunto on yhteydessä alhaisempaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
Huolimatta siitä, että tulokset osoittivat sosiaalisen median ongelmallisen käytön olevan yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen, tulee muutkin mielenterveyteen vaikuttavat tekijät huomioida. On otettava huomioon muotoutuvan aikuisuuden kehitysvaiheen ominaispiirteet, jotka voivat itsessään olla yksi syy nuorten aikuisten psyykkiselle kuormittuneisuudelle. Sosiaalisen median palveluiden kuormittavuus on usean tekijän summa ja osalle jopa hyvinvointia tukeva alusta. On myös tärkeää pyrkiä löytämään tutkimuskentällä aiempaa yhteneväisempi termistö ja kriteerit tutkia sosiaalisen median ongelmallista käyttöä, jotta tietoa voidaan hyödyntää entistä paremmin.