Päiväkodin työhyvinvoinnin johtamisen haasteet : näkökulmia työhyvinvoinnin tunnistamiseen ja kehittämiseen

Abstract

Tutkimuksen aiheena on työhyvinvoinnin johtaminen varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksenä on: Millaista on työhyvinvoinnin johtaminen varhaiskasvatuksessa? Apukysymyksinä tutkimusongelmaa selvitettäessä ovat kysymykset siitä, mitä päiväkotiympäristön työhyvinvointiin kuuluu, millaisia keinoja päiväkodinjohtajalla on työntekijöidensä työhyvinvoinnin tunnistamiseen sekä millaisia keinoja ja resursseja päiväkodinjohtajilla on työhyvinvoinnin kehittämiseen päiväkodeissa. Tutkimuksen kohteena ovat kokopäiväistä, hallinnollista johtajuutta tekevät päiväkodinjohtajat. Tutkimukseen kerättiin haastatteluita kymmeneltä keskisuuren suomalaisen kaupungin päiväkodinjohtajalta. Tutkimuksen luonne on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja analysointimenetelmänä teemoihin perustuvaa analysointitapaa.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että työhyvinvointi sisältää laajan kirjon erilaisia toimenpiteitä, johtajuuskeinoja sekä hallinnollisia ohjeita ja malleja, joita johtajat voivat työssään apuna käyttää. Lisäksi päiväkodinjohtajien työkokemus on merkittävässä asemassa työhyvinvoinnin tunnistamisessa ja kehittämisessä. Johtajien mukaan työhyvinvointi läpäisee varhaiskasvatuksen kaikki työtoiminnot, ja vaatii hyvänä pysyäkseen aikaa ja mahdollisuuksia yhteiselle keskustelulle. Johtajuuden rooli työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä nähtiin suurena. Vaikka vastuu jakautuu sekä työntekijöiden, että johtajan kesken, on johtajalla vastuu muun muassa esimerkin näyttämisessä sekä työskentelyraamien luomisessa. Hyvät, toimivat rakenteet antavat työntekijöille mahdollisuuden toteuttaa työtehtäviään parhaalla mahdollisella tavalla.

Työpahoinvoinnin tunnistamiseen oli johtajille useita erilaisia keinoja, ja niiden ratkaisemisen katsottiin poikkeuksetta lähtevän liikkeelle keskustelulla, asian näkyväksi tekemisellä. Tämän jälkeen erilaisia ratkaisumalleja katsottiin olevan lähes yhtä monta kuin eri tilanteitakin, joten toimenpiteet on räätälöitävä kuhunkin tilanteeseen ja ihmiseen sopivaksi. Johtajilla on kuitenkin käytössään erilaisia kaupungin tarjoamia malleja ja ohjeistuksia, joita voi apuna käyttää. Myös yhteistyötä tukitoimien, kuten työterveyshuollon kanssa pidettiin tärkeänä.

Tutkimuksen päätelmänä työhyvinvointiin panostetaan varhaiskasvatuksessa ihan hyvin, mutta lisää kehittämismahdollisuuksia toivottiin myös. Johtajien toiveissa oli toki aikaa ja rahaa, mutta myös paljon hyvin konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka pienellä panostuksella voitaisiin saada paljon hyvää aikaiseksi. Lisäksi toivottiin lisää koulutusta työhyvinvointiin liittyen, sekä johtajille, että myös työntekijöille. Kaiken kaikkiaan uskottiin siihen, että työn yleisen arvostuksen noustessa myös työhyvinvointiin liittyviin asioihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Työhyvinvointia pidettiin erittäin tärkeänä elementtinä laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseksi, ja hyvinvoivaa henkilöstöä tärkeimpänä resurssina sen saavuttamiseksi.