"Mun elämä kyllä muuttu" : nuorten kansainväliselle vapaaehtoistyölle antamia merkityksiä
Otranen, Sylvi (2019)
Otranen, Sylvi
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903071329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903071329
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen, millaisia merkityksiä orastavaa aikuisuutta elävät nuoret antavat osallistumalleen kansainväliselle vapaaehtoistyöjaksolle. Tutkimuksen tehtävänä on myös tarkastella, onko vapaaehtoisjakson aikana esiintynyt tai onko jakso kokonaisuudessaan ollut nuorelle merkittävä kokemus, jopa jonkinlainen käännekohta. Lisäksi tarkastelen nuorten kerronnan merkityksiä suhteessa globaalikasvatuksen ja globaalivastuun periaatteisiin.
Tutkielman teoriatausta pohjautuu Jeffrey Jensen Arnettin ajatukseen orastavan aikuisuuden vaiheesta, jossa teini-iän ja aikuisuuden väliin jäävä aika nähdään siirtymän sijaan omana erityispiirteisenä elämänvaiheena. Orastava aikuisuus on identiteetin rakentamisen, välitilan ja kokeilemisen aikaa, joka tekee elämänvaiheesta otollisen globaalikasvatuksen periaatteiden omaksumiseen. Globaalikasvatuksella pyritään oikeidenmukaiseen, tasa- arvoiseen ja kestävään maailmaan tukemalla yksilöitä aktiiviseen kansalaisuuteen ja globaalivastuuseen kasvamisessa.
Tutkielman aineisto koostuu seitsemästä kerronnallisesta teemaahaastattelusta. Haastateltavat olivat 18–24-vuotiaina osallistuneet vähintään yhdelle kansainväliselle vapaaehtoistyöjaksolle, jonka järjestäjänä oli ollut Kansainvälisen vapaaehtoistyön (KaVa) verkostoon kuuluva organisaatio. KaVa-verkoston jäsenorganisaatioiden järjestämän kansainvälisen vapaaehtoistyön tavoitteisiin kuuluu globaalin vastuun vahvistaminen, joten vapaaehtoisjaksoilla on globaalikasvatuksellisia tavoitteita. Haastatteluaineistoa lähestyttiin narratiivisella otteella, ja aineiston analyysissä keskityttiin kerrontaan ja kerronnan tuottamiin merkityksiin.
Aineistosta muodostettiin teemoittelulla merkitysluokkia, jotka kuvaavat nuorten kerronnan vapaaehtoisjakson merkityksiä. Merkitysluokat ovat päätös, yksin lähteminen ja itsenäistyminen, haastaminen ja selviäminen, itsensä kehittäminen ja oppiminen, suunta sekä globaalivastuu ja ymmärrys. Tutkimus osoittaa, että kansainvälinen vapaaehtoistyöjakso voi olla identiteettiään rakentavalle nuorelle merkittävä oppimiskokemus tai jopa käännekohta. Koulu- ja työmaailman ulkopuolella olevalle nuorelle vapaaehtoisjakso voi näyttää suuntaa ja kehittää itsetuntemusta. Nuoren kansainvälinen kokemus vieraasta kulttuurista muokkaa nuoren globaalivastuuseen kasvamisen prosessia. Herkistyessään globaalikasvatuksen periaatteille nuoret sekä omaksuvat että muovaavat periaatteita omista lähtökohdistaan käsin. Vapaaehtoisjakson merkitys nuoren oppimisen, suunnan ja identiteetin rakentamisen kautta on ristiriitainen suhteessa yhteiskunnan odotukseen nuorten tehokkaista siirtymistä.
Tutkielman teoriatausta pohjautuu Jeffrey Jensen Arnettin ajatukseen orastavan aikuisuuden vaiheesta, jossa teini-iän ja aikuisuuden väliin jäävä aika nähdään siirtymän sijaan omana erityispiirteisenä elämänvaiheena. Orastava aikuisuus on identiteetin rakentamisen, välitilan ja kokeilemisen aikaa, joka tekee elämänvaiheesta otollisen globaalikasvatuksen periaatteiden omaksumiseen. Globaalikasvatuksella pyritään oikeidenmukaiseen, tasa- arvoiseen ja kestävään maailmaan tukemalla yksilöitä aktiiviseen kansalaisuuteen ja globaalivastuuseen kasvamisessa.
Tutkielman aineisto koostuu seitsemästä kerronnallisesta teemaahaastattelusta. Haastateltavat olivat 18–24-vuotiaina osallistuneet vähintään yhdelle kansainväliselle vapaaehtoistyöjaksolle, jonka järjestäjänä oli ollut Kansainvälisen vapaaehtoistyön (KaVa) verkostoon kuuluva organisaatio. KaVa-verkoston jäsenorganisaatioiden järjestämän kansainvälisen vapaaehtoistyön tavoitteisiin kuuluu globaalin vastuun vahvistaminen, joten vapaaehtoisjaksoilla on globaalikasvatuksellisia tavoitteita. Haastatteluaineistoa lähestyttiin narratiivisella otteella, ja aineiston analyysissä keskityttiin kerrontaan ja kerronnan tuottamiin merkityksiin.
Aineistosta muodostettiin teemoittelulla merkitysluokkia, jotka kuvaavat nuorten kerronnan vapaaehtoisjakson merkityksiä. Merkitysluokat ovat päätös, yksin lähteminen ja itsenäistyminen, haastaminen ja selviäminen, itsensä kehittäminen ja oppiminen, suunta sekä globaalivastuu ja ymmärrys. Tutkimus osoittaa, että kansainvälinen vapaaehtoistyöjakso voi olla identiteettiään rakentavalle nuorelle merkittävä oppimiskokemus tai jopa käännekohta. Koulu- ja työmaailman ulkopuolella olevalle nuorelle vapaaehtoisjakso voi näyttää suuntaa ja kehittää itsetuntemusta. Nuoren kansainvälinen kokemus vieraasta kulttuurista muokkaa nuoren globaalivastuuseen kasvamisen prosessia. Herkistyessään globaalikasvatuksen periaatteille nuoret sekä omaksuvat että muovaavat periaatteita omista lähtökohdistaan käsin. Vapaaehtoisjakson merkitys nuoren oppimisen, suunnan ja identiteetin rakentamisen kautta on ristiriitainen suhteessa yhteiskunnan odotukseen nuorten tehokkaista siirtymistä.