A population-based study of 2,431 fall-related injuries among older people in a Finnish emergency department
Soukola, Saara (2019)
2019
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-14
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903071323
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903071323
Tiivistelmä
Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain. Jopa 10 % kaatumisista johtaa vakavampiin vammoihin, kuten aivovammoihin tai lonkkamurtumiin. Tästä johtuen etenkin vanhemman väestön kaatumiset ovat yhteydessä lisääntyneeseen laitostumiseen, toimintakyvyn alenemiseen sekä kuolleisuuteen. Puolet potilaista, jotka kaatuvat saaden samalla vammoja, kaatuvat uudestaan. Aiemmat kaatumiset ovat tulevien kaatumisten merkittävä riskitekijä. Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat monilääkitys, tasapaino-ongelmat, kävelyn vaikeudet, heikko fyysinen kunto sekä aistirajoitteet. Näihin on pyritty vaikuttamaan monin interventio-ohjelmin.
Tässä tutkimuksessa selvitimme yli 80-vuotiaiden tamperelaisten kaatumisvammoja, jotka johtivat käyntiin TAYS Ensiapu Acutassa. Tutkimusjakson aikana (1.1.2015 – 31.12.2016) Acutassa kaatumisvammojen vuoksi käyneiden potilaiden tiedot kerättiin retrospektiivisesti. Potilaiden tiedot haettiin käyntitietojen perusteella ja kaatumisista johtuneet käynnit tunnistettiin ICD-10 -koodien perusteella (W00-01, W09-11 ja W17-19). Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kaatumisvammojen insidenssiä sekä vertailla keskenään potilaita, joilla oli vain yksi käynti ja potilaita, joilla oli tutkimusjakson aikana useampia käyntejä.
Kahden vuoden tutkimusjakson aikana Acutassa kävi yhteensä 6 915 yli 80-vuotiasta potilasta, joilla oli yhteensä 17 769 käyntiä. Näistä käynneistä kaatumisvammojen vuoksi oli 13 % (n = 2 431). Yli 80-vuotiaista tamperelaisista 8,0 % kävi Acutassa kaatumisvammojen vuoksi ja osuus kasvoi 17 %:iin, kun tarkasteltiin yli 90-vuotiaita. Lähes puolella potilaista oli useampia käyntejä kaatumisvammoihin liittyen. Kaatumisvammojen insidenssi oli 94/1 000/vuosi 80–89-vuotiailla potilailla ja vanhimmassa ikäryhmässä 171/1 000/vuosi. Insidenssi oli naisilla suurempi kuin miehillä. Yli puolet potilaista saapui päivystykseen virka-aikana, suurin huippu ajoittui alkuiltapäivään. Yleisimmät vammat olivat pään haavat, kallonsisäiset vammat ja lonkkamurtumat, ja yli puolella potilaista oli jokin näistä vammoista. Kertaalleen ja toistuvasti kaatuneita vertailtaessa vammoissa ei ollut merkittävää eroa. Ensimmäisen päivystyskäynnin jälkeen toistuvasti kaatuneet palasivat päivystykseen uudelleen keskimäärin 123 päivän kuluttua (mediaani, vaihteluväli 0-627 päivää). Neljäsosa potilaista palasi päivystykseen uuden kaatumisvamman vuoksi kuukauden sisällä.
Jo aikaisemmin on ollut tiedossa, että aiemmat kaatumiset altistavat tuleville kaatumisille ja siksi kertaalleen kaatuneisiin potilaisiin tulisi kohdistaa toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään tulevat kaatumiset. Tutkimuksessa lähes puolet potilaista tarvitsi päivystyksellistä terveydenhuoltoa toistuvasti kaatumisvammojen vuoksi. Ehkäisevät toimenpiteet tulisi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman nopeasti, sillä useat potilaat kaatuivat uudelleen kuukauden sisällä ensimmäisestä käynnistä.
Tässä tutkimuksessa selvitimme yli 80-vuotiaiden tamperelaisten kaatumisvammoja, jotka johtivat käyntiin TAYS Ensiapu Acutassa. Tutkimusjakson aikana (1.1.2015 – 31.12.2016) Acutassa kaatumisvammojen vuoksi käyneiden potilaiden tiedot kerättiin retrospektiivisesti. Potilaiden tiedot haettiin käyntitietojen perusteella ja kaatumisista johtuneet käynnit tunnistettiin ICD-10 -koodien perusteella (W00-01, W09-11 ja W17-19). Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kaatumisvammojen insidenssiä sekä vertailla keskenään potilaita, joilla oli vain yksi käynti ja potilaita, joilla oli tutkimusjakson aikana useampia käyntejä.
Kahden vuoden tutkimusjakson aikana Acutassa kävi yhteensä 6 915 yli 80-vuotiasta potilasta, joilla oli yhteensä 17 769 käyntiä. Näistä käynneistä kaatumisvammojen vuoksi oli 13 % (n = 2 431). Yli 80-vuotiaista tamperelaisista 8,0 % kävi Acutassa kaatumisvammojen vuoksi ja osuus kasvoi 17 %:iin, kun tarkasteltiin yli 90-vuotiaita. Lähes puolella potilaista oli useampia käyntejä kaatumisvammoihin liittyen. Kaatumisvammojen insidenssi oli 94/1 000/vuosi 80–89-vuotiailla potilailla ja vanhimmassa ikäryhmässä 171/1 000/vuosi. Insidenssi oli naisilla suurempi kuin miehillä. Yli puolet potilaista saapui päivystykseen virka-aikana, suurin huippu ajoittui alkuiltapäivään. Yleisimmät vammat olivat pään haavat, kallonsisäiset vammat ja lonkkamurtumat, ja yli puolella potilaista oli jokin näistä vammoista. Kertaalleen ja toistuvasti kaatuneita vertailtaessa vammoissa ei ollut merkittävää eroa. Ensimmäisen päivystyskäynnin jälkeen toistuvasti kaatuneet palasivat päivystykseen uudelleen keskimäärin 123 päivän kuluttua (mediaani, vaihteluväli 0-627 päivää). Neljäsosa potilaista palasi päivystykseen uuden kaatumisvamman vuoksi kuukauden sisällä.
Jo aikaisemmin on ollut tiedossa, että aiemmat kaatumiset altistavat tuleville kaatumisille ja siksi kertaalleen kaatuneisiin potilaisiin tulisi kohdistaa toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään tulevat kaatumiset. Tutkimuksessa lähes puolet potilaista tarvitsi päivystyksellistä terveydenhuoltoa toistuvasti kaatumisvammojen vuoksi. Ehkäisevät toimenpiteet tulisi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman nopeasti, sillä useat potilaat kaatuivat uudelleen kuukauden sisällä ensimmäisestä käynnistä.