Lasten ja nuorten laadullisen haastattelututkimuksen aineistonkeruumenetelmät hoitotieteessä

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus, joka kuvaa erityisryhmien haastattelututkimuksen metodologiaa perhehoitotieteessä. Tiedonhaku toteutettiin tutustumalla haastattelututkimuksiin liittyvään kirjallisuuteen. Tiedonhaussa käytettiin seuraavia tiedonhakupalveluja: Cihnal, PsycINFO ja Andor. Erityisryhmien haastattelut edellyttävät, että haastattelija perehtyy huolellisesti sekä tutkittavaan ilmiöön että haasteltaviin toimijoihin. Haastattelijan tulee tietoisesti pyrkiä hahmottamaan haastattelun kulku vuorovaikutuksellisena prosessina. Haastattelutilanne on vuorovaikutuksellinen tapahtuma, jossa haastateltavalla on tietoa, jonka haastattelija pyrkii saamaan esiin mahdollisimman avoimella tavalla. Tämän katsauksen pohdintaa voi hyödyntää, kun valitaan haastattelumetodia eri erityisryhmille.

Toinen osa sisältää julkaisuharkintaan lähetettävän artikkelin käsikirjoituksen (Varmavuo Seppo, Palonen Mira ja Åstedt-Kurki Päivi: ”Lastensuojelulaitokseen sijoitettujen nuorten kokemuksia elämästään laitoksessa”. Artikkelin tarkoituksena on kuvata, miten Suomessa laitokseen sijoitetut nuoret kokevat elämänsä laitoksessa. Tavoitteena on hyödyntää saatuja tuloksia perhehoitotieteessä sekä suunniteltaessa ja toteutettaessa tutkimusnäyttöön perustuvia toimintatapoja sijaishuollossa.

Tiedonhaku toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa 12—17-vuotiasta lastensuojelulaitokseen sijoitettua nuorta. Haastattelussa käytettiin soveltuvin osin erityisryhmille suunnattua tarinankerrontamenetelmää. Saatu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tuloksissa lasten ja nuorten kokemukset elämästä liittyvät suhteisiin biologiseen perheeseen, kaverisuhteisiin, heitä itseään koskevaan päätöksentekoon osallistumiseen, tuen tarpeeseen koulunkäynnissä, odotuksiin tulevaisuudesta laitossijoituksen jälkeen, vuorovaikutustilanteisiin laitoksissa, turvallisen arjen järjestymiseen, viranomaissuhteisiin ja kokemuksiin huonosta kohtelusta. Puutteita havaittiin viranomaissuhteissa sekä mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan arkeen. Myös tavallisia turvallisen arjen toimintoja oli järjestetty puutteellisesti. Viitteitä huonosta kohtelusta nousi esiin. Pysyvät turvalliset ihmissuhteet koettiin tärkeiksi. Odotukset tulevaisuudesta koettiin myönteisiksi, joskin etäisiksi. Koulunkäyntiin liittyy merkittävää tuen tarvetta. Sijaishuollon toimijoita pidetään tärkeinä ja suhteet heihin ohjaavat lasten ja nuorten käyttäytymistä.

ABSTRACT Qualitative interview methodology with children and adolescents on nursing science

This pro gradu thesis is composed of two parts. The first part consists literary review with the aim to describe the interview methodology for the children and the adolescents in the family nursing science. The mapping review was based on the literature related to the interview methodology research. The information retriewal was conducted by using following databases: Cihnal, PsycINFO and Andor.

To interview succesfully this kind of children and adolescents requires a rigorous familiarization to the phenomenon and to the target group in question. The investigator needs to consciously see interviewing as an interactional process between the interview actors. The interview is an interactional event where the interview target has the knowledge of the phenomenon and the interviewer's aim is to evoke openly some information. Discussion of this review can be used when selecting interview techniques for interviewing the children and the adolescents.

The second part is a scientific article manuscript (Varmavuo Seppo , Palonen Mira, Åstedt-Kurki Päivi: Lastensuojelulaitokseen sijoitettujen nuorten kokemuksia elämästään laitoksessa). The purpose of this article study is to describe how the adolescents living in the esidential institutions experience their life. The aim is to use results in family nursing science in order to develop and to realise these evidence based policies in the child welfare services.

This study was conducted by interviewing eight adolescents, aged 12-17, who were living in a residential institution. The interview was conducted by using an open interview and a storytelling methods. The data was analysed by using the inductive qualitative content analysis. The results showed that adolescents' experiences are involving their relations to their biological family, relations to their friends, participation to the decisions considering their own life, need for the support at the school, future expectations after the institutional care, interactions at the residential institutions, ordinary day by day safe conditions, relationship to the authorities and experiences of the maltreatment. There were problems in the communication with the authorities and in the participation to the decision making. Also there were problems in arranging the ordinary day to day activities. There were some signs of experienced maltreatments. The safe and permanent relations with the welfare adults are important for the adolescents. Their future expectations are positive, but felt to be distant. Regarding to the school work there is an increased need for the support. The interactions between the different actors at the child welfare are important and the relation with the adult actors guides adolescents' behaviour at the institutions they are living in.