Työssä koettua heikkoa psyykkistä hyvinvointia ennustavat tekijät - onko sosiaalinen tuki yhteydessä hyvinvointiin?
Hyvönen, Rauha (2019)
2019
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903011298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903011298
Tiivistelmä
Työsyrjintä heikentää yksilön hyvinvointia. Se on yhteydessä moniin terveyden ongelmiin, kuten heikkoon psyykkisen hyvinvointiin ja alkoholin riskikäyttöön. Työsyrjintä aiheuttaa kuluja myös yhteiskunnalle ja organisaatioille, sillä se lisää muun muassa riskiä pitempiin sairaslomiin. Työsyrjintä lisää työntekijöiden halua vaihtaa työpaikkaa. Vilkas henkilöstön vaihtuvuus taas aiheuttaa organisaatiolle mittavia lisäkustannuksia.
Sosiaalisen tuen vaikutusta hyvinvointiin voidaan aikaisemman tutkimuksen perusteella selittää kahden mallin avulla. Suoraan vaikutukseen perustuva malli ennustaa sosiaalisen tuen vaikuttavan suoraan hyvinvointiin. Epäsuorassa, eli puskuroivassa mallissa, sosiaalinen tuki vaikuttaa kahden muuttujan väliseen yhteyteen. Tässä tutkimuksessa tutkin EU:n ja Norjan kontekstissa työsyrjinnän yhteyttä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin. Tämän lisäksi tutkin puskuroiko työtovereilta ja esimieheltä saatu sosiaalinen tuki työsyrjinnän ja heikon psyykkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä vai onko sosiaalisella tuella vain suora vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja menetelmänä käytän logistista regressioanalyysia. Aineisto on analysoitu SPSSohjelmalla. Aineisto on vuoden 2010 eurooppalainen työolotutkimus, joka kattaa 34 eri maata. Olen rajannut aineiston niin, että olen ottanut analyysiin mukaan EU-maiden lisäksi Norjan. Psyykkisen hyvinvoinnin mittarina käytän maailman terveysjärjestön viiden kysymyksen hyvinvointiasteikkoa (WHO-5), jota on laajalti käytetty mittarina tutkimuksessa sekä esimerkiksi apuna masentuneisuuden tunnistamisessa.
Työsyrjintä ennusti heikkoa psyykkistä hyvinvointia. Sosiaalinen tuki ei puskuroinut työsyrjinnän ja psyykkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä, mutta oli suorassa negatiivisessa yhteydessä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin. Sosiaalinen tuki näyttäytyykin tekijänä, jonka avulla voidaan tukea työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia.
ASTRACT
Factors that predict psychological distress at work - does social support predict wellbeing?
Workplace discrimination reduces wellbeing. It predicts poor psychological wellbeing and many other health-related problems. It may increase alcohol abuse for example. Workplace discrimination increases costs for the organization and society as it increases the risk of longer sick leaves. Workplace discrimination increases withdrawal intentions from the current job. High turnover rate increases the organizations expenses.
Based on previous research social support works according to two models. These models are the direct model and the indirect or buffering model. In the direct model, social support has a main effect on wellbeing whereas in the buffering model social support works as a buffer between two variables. I am going to examine how workplace discrimination effects on poor psychological wellbeing. The context of this study is EU and Norway. I am also interested whether or not social support works as a buffer between workplace discrimination and poor psychological wellbeing. In addition, I am going to examine does social support have a direct effect on psychological wellbeing. This is a quantitative study. I am using binary logistic regression analysis as a method. The data is from the European Working Conditions Survey (EWCS) 2010 and was analyzed with SPSS statistical analysis program. The EWCS 2010 data consists of 34 countries but I have narrowed it down to include countries that belong to EU and Norway. I am using the WHO-5 scale to measure psychological wellbeing. The WHO-5 scale is widely used in research. In addition, it is used to help to identify depression.
Workplace discrimination had a strong main effect on poor psychological wellbeing. In this data, social support did not work as a buffer between workplace discrimination and poor psychological wellbeing. However, social support decreased poor psychological wellbeing. Therefore, social support may help to promote wellbeing among workers.
Sosiaalisen tuen vaikutusta hyvinvointiin voidaan aikaisemman tutkimuksen perusteella selittää kahden mallin avulla. Suoraan vaikutukseen perustuva malli ennustaa sosiaalisen tuen vaikuttavan suoraan hyvinvointiin. Epäsuorassa, eli puskuroivassa mallissa, sosiaalinen tuki vaikuttaa kahden muuttujan väliseen yhteyteen. Tässä tutkimuksessa tutkin EU:n ja Norjan kontekstissa työsyrjinnän yhteyttä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin. Tämän lisäksi tutkin puskuroiko työtovereilta ja esimieheltä saatu sosiaalinen tuki työsyrjinnän ja heikon psyykkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä vai onko sosiaalisella tuella vain suora vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja menetelmänä käytän logistista regressioanalyysia. Aineisto on analysoitu SPSSohjelmalla. Aineisto on vuoden 2010 eurooppalainen työolotutkimus, joka kattaa 34 eri maata. Olen rajannut aineiston niin, että olen ottanut analyysiin mukaan EU-maiden lisäksi Norjan. Psyykkisen hyvinvoinnin mittarina käytän maailman terveysjärjestön viiden kysymyksen hyvinvointiasteikkoa (WHO-5), jota on laajalti käytetty mittarina tutkimuksessa sekä esimerkiksi apuna masentuneisuuden tunnistamisessa.
Työsyrjintä ennusti heikkoa psyykkistä hyvinvointia. Sosiaalinen tuki ei puskuroinut työsyrjinnän ja psyykkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä, mutta oli suorassa negatiivisessa yhteydessä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin. Sosiaalinen tuki näyttäytyykin tekijänä, jonka avulla voidaan tukea työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia.
ASTRACT
Factors that predict psychological distress at work - does social support predict wellbeing?
Workplace discrimination reduces wellbeing. It predicts poor psychological wellbeing and many other health-related problems. It may increase alcohol abuse for example. Workplace discrimination increases costs for the organization and society as it increases the risk of longer sick leaves. Workplace discrimination increases withdrawal intentions from the current job. High turnover rate increases the organizations expenses.
Based on previous research social support works according to two models. These models are the direct model and the indirect or buffering model. In the direct model, social support has a main effect on wellbeing whereas in the buffering model social support works as a buffer between two variables. I am going to examine how workplace discrimination effects on poor psychological wellbeing. The context of this study is EU and Norway. I am also interested whether or not social support works as a buffer between workplace discrimination and poor psychological wellbeing. In addition, I am going to examine does social support have a direct effect on psychological wellbeing. This is a quantitative study. I am using binary logistic regression analysis as a method. The data is from the European Working Conditions Survey (EWCS) 2010 and was analyzed with SPSS statistical analysis program. The EWCS 2010 data consists of 34 countries but I have narrowed it down to include countries that belong to EU and Norway. I am using the WHO-5 scale to measure psychological wellbeing. The WHO-5 scale is widely used in research. In addition, it is used to help to identify depression.
Workplace discrimination had a strong main effect on poor psychological wellbeing. In this data, social support did not work as a buffer between workplace discrimination and poor psychological wellbeing. However, social support decreased poor psychological wellbeing. Therefore, social support may help to promote wellbeing among workers.