Raittiiksi riippuvaiseksi : analyysi Minnesota-mallin hoidossa raitistuneiden toipumistarinoista
Rantala, Elina (2019)
Rantala, Elina
2019
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903011297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903011297
Tiivistelmä
Tämän sosiaalityön pro gradu -tutkielman aiheena on Minnesota-mallin hoidon käyneiden raitistuneiden alkoholistien toipumistarinat. Tutkimus on laadullinen narratiivinen tutkimus ja sen tavoitteena on tarkastella oman toipumistarinan kerrontaa ja kuvausta. Tutkimuskysymyksiä ovat 1) Minkä ajanjakson tai asian henkilö kokee merkitykselliseksi riippuvuuden syntymisessä, entä toipumisprosessissaan? 2) Kuinka henkilö kuvaa aikaa ennen toipumista ja toipumisen jälkeen? 3) Kuinka motivaatio näyttäytyy tarinoissa?
Aineistona tutkielmassa on käytetty kuutta, kolmen miehen ja kolmen naisen, Minnesota-mallin hoidon käyneen henkilön toipumistarinaa. Tarinat on kerätty kahden Minnesota-mallin hoitolaitoksen kautta. Toipumistarinan kirjoittamiseen ei annettu kirjoittajille tarkkoja ohjeita, vaan he saivat parhaaksi katsomallaan tavalla kirjoittaa omasta toipumisestaan ja kokemuksistaan.
Tutkielman tuloksena on löydettävissä yksi kaikkien kirjoittajien osalta yhteneväinen toipumistarina, jonka etenemisjärjestys on kaikissa tarinoissa samanlainen. Jokaisessa tarinassa kuljetaan alkoholismin kanssa pohjakosketukseen saakka, jonka jälkeen toipuminen alkaa. Pohjakosketus nähtiinkin merkittävänä käänteen tekevänä hetkenä. Tunnemaailmaltaan ja kokemuksien osalta kaikissa tarinoissa on havaittavissa samansuuntaisia tunteita ja ajatuksia. Uuden identiteetin rakentuminen lähtee kaikissa tarinoissa rakentumaan toipumisen käynnistyessä. Tarinoissa on tämän varsinaisen toipumistarinan lisäksi löydettävissä pienempiä tarinoita, jotka tässä tutkielmassa nimesin 1) lapsen ja vanhemmuuden tarinaksi, jossa vanhemmuuden velvollisuudet vähitellen kadotetaan ja lapsen liiallinen vastuun kantaminen nousee esiin. Vanhemmuuden syvällisempää pohdintaa oli havaittavissa naisten kertomuksissa miesten kertomuksia enemmän. 2) Parisuhteen tarinaksi, jossa parisuhteen merkitystä alkoholismin ylläpitämiseen kuvattiin useammassakin tarinassa. Parisuhde joko mahdollisti alkoholin käytön tai esti sitä, kunnes parisuhteen päättyessä alkoholin käyttö lisääntyi runsaasti. 3) Työntekijän tarinaksi, jossa työn merkitys identiteetille ja ihmisarvoisen elämän kokemiselle nousee suureen asemaan. Työn menettämisen myötä ihminen oli valmis luovuttamaan kaikesta muustakin ja työ olikin useassa tarinassa viimeinen pinnalla pitänyt tekijä.
Hoitoon hakeutumisen motivaatio näyttäytyy tarinoissa kahdella tapaa. Motivaatio hoitoon hakeutumiseen oli joko itsestä tullutta sisäistä motivaatiota, tai siihen saatiin kimmoke ulkopuolelta esimerkiksi läheisen kautta, eli motivaatio oli ulkoista motivaatiota. Tarinoissa tuodaan esiin se, että huolimatta siitä kenen ajatuksesta hoitoon hakeuduttiin, toipuminen alkoi, kun hoito käytiin loppuun. Sairauskäsityksen sisäistäminen toipumisprosessissa nostettiin kertomuksissa avaintekijäksi ja sen sisäistämisen vuoksi kirjoittajat kertoivat ymmärtävänsä käytöstään ja pystyvänsä antamaan anteeksi sekä hyväksymään itsensä.
Kirjoittajien elämässä ennen ja jälkeen toipumisen voi nähdä selkeän eron. Elämän laadun parantumista he kuvaavat muun muassa fyysisen kunnon parantumisella, itsetunnon ja elämänhalun parantumisella sekä läheissuhteiden korjaantumisella. Kaikki palasivat työelämään, tai suunnittelivat sitä joko uudesti kouluttautuen tai jatkamalla työtä vanhassa työpaikassaan. Toipumisesta huolimatta kirjoittajat suhtautuivat alkoholismisairauteensa vakavasti ja kuvasivat sitä siten, että raittiutta tulee ylläpitää nöyrästi päivä kerrallaan.
ABSTRACT
To become sober addicted. Analysis of recover stories from those who recovered in Minnesota-model treatment.
The subject of this thesis in social work is the recovery stories of recovering alcoholics who have undergone Minnesota treatment. The study is a qualitative narrative study and aims to review the narration and description of your own recovery story. Research questions are 1) What period or subject does a person feel is relevant to the development of addiction, what about their recovery process? 2) How does a person describe time before recovery and after recovery? 3) How does motivation appear in stories?
The material used in this thesis is six, a recovery story of a three-man and three-woman Minnesota model. The stories have been collected through two Minnesota treatment facilities. The writers were not given precise instructions for writing the recovery story, but they were able to write their own recovery and experience as they see fit.
As a result of this thesis one can find a common recovery story for all writers, the order of progress of which is similar in all stories. Each story goes with alcoholism until it touches the bottom, after which the recovery begins. The bottom touch seemed to be a significant turning moment. In terms of emotion and experience, all the stories have similar feelings and thoughts. The construction of a new identity begins in all stories as the recovery begins. In the stories, in addition to this actual recovery story, you can find smaller stories that I called in this thesis 1) a story of a child and parenthood, where the responsibilities of parenthood are gradually lost, and the child's excessive burden of responsibility rises. More in-depth reflection on parenthood was evident in women's narratives more than men's stories. 2) The story of a relationship where the importance of a relationship for maintaining alcoholism was described in several stories. The relationship either allowed the use of alcohol or prevented it until the use of alcohol increased abundantly at the end of the relationship. 3) The story of an employee, where the importance of work to identity and the experience of decent life rises to a great position. With the loss of work, person was willing to give up everything else and the work was the last thing on the surface in several stories.
There are two ways to show motivation to seek treatment. Motivation to seek treatment was either self-motivated internal motivation, or it was given a stimulus from outside, for example, through a close, i.e. motivation was external motivation. An important result was that, despite the idea of seeking treatment, recovery began when the treatment was completed. The internalization of the concept of disease in the recovery process became a key factor, and because of its internalization, the authors reported that they understood their behavior and were able to forgive and accept themselves.
A clear difference can be seen in the writer's life before and after the recovery. They describe the improvement of the quality of life by, for example, the improvement of physical condition, the improvement of self-esteem and the desire for life and the repair of close relationships. Everyone returned to working life or planned it either through retraining or continuing to work in their old job. Despite recovery, the authors took their alcoholic illness seriously and described it so that humility should be maintained humbly one day at a time.
Aineistona tutkielmassa on käytetty kuutta, kolmen miehen ja kolmen naisen, Minnesota-mallin hoidon käyneen henkilön toipumistarinaa. Tarinat on kerätty kahden Minnesota-mallin hoitolaitoksen kautta. Toipumistarinan kirjoittamiseen ei annettu kirjoittajille tarkkoja ohjeita, vaan he saivat parhaaksi katsomallaan tavalla kirjoittaa omasta toipumisestaan ja kokemuksistaan.
Tutkielman tuloksena on löydettävissä yksi kaikkien kirjoittajien osalta yhteneväinen toipumistarina, jonka etenemisjärjestys on kaikissa tarinoissa samanlainen. Jokaisessa tarinassa kuljetaan alkoholismin kanssa pohjakosketukseen saakka, jonka jälkeen toipuminen alkaa. Pohjakosketus nähtiinkin merkittävänä käänteen tekevänä hetkenä. Tunnemaailmaltaan ja kokemuksien osalta kaikissa tarinoissa on havaittavissa samansuuntaisia tunteita ja ajatuksia. Uuden identiteetin rakentuminen lähtee kaikissa tarinoissa rakentumaan toipumisen käynnistyessä. Tarinoissa on tämän varsinaisen toipumistarinan lisäksi löydettävissä pienempiä tarinoita, jotka tässä tutkielmassa nimesin 1) lapsen ja vanhemmuuden tarinaksi, jossa vanhemmuuden velvollisuudet vähitellen kadotetaan ja lapsen liiallinen vastuun kantaminen nousee esiin. Vanhemmuuden syvällisempää pohdintaa oli havaittavissa naisten kertomuksissa miesten kertomuksia enemmän. 2) Parisuhteen tarinaksi, jossa parisuhteen merkitystä alkoholismin ylläpitämiseen kuvattiin useammassakin tarinassa. Parisuhde joko mahdollisti alkoholin käytön tai esti sitä, kunnes parisuhteen päättyessä alkoholin käyttö lisääntyi runsaasti. 3) Työntekijän tarinaksi, jossa työn merkitys identiteetille ja ihmisarvoisen elämän kokemiselle nousee suureen asemaan. Työn menettämisen myötä ihminen oli valmis luovuttamaan kaikesta muustakin ja työ olikin useassa tarinassa viimeinen pinnalla pitänyt tekijä.
Hoitoon hakeutumisen motivaatio näyttäytyy tarinoissa kahdella tapaa. Motivaatio hoitoon hakeutumiseen oli joko itsestä tullutta sisäistä motivaatiota, tai siihen saatiin kimmoke ulkopuolelta esimerkiksi läheisen kautta, eli motivaatio oli ulkoista motivaatiota. Tarinoissa tuodaan esiin se, että huolimatta siitä kenen ajatuksesta hoitoon hakeuduttiin, toipuminen alkoi, kun hoito käytiin loppuun. Sairauskäsityksen sisäistäminen toipumisprosessissa nostettiin kertomuksissa avaintekijäksi ja sen sisäistämisen vuoksi kirjoittajat kertoivat ymmärtävänsä käytöstään ja pystyvänsä antamaan anteeksi sekä hyväksymään itsensä.
Kirjoittajien elämässä ennen ja jälkeen toipumisen voi nähdä selkeän eron. Elämän laadun parantumista he kuvaavat muun muassa fyysisen kunnon parantumisella, itsetunnon ja elämänhalun parantumisella sekä läheissuhteiden korjaantumisella. Kaikki palasivat työelämään, tai suunnittelivat sitä joko uudesti kouluttautuen tai jatkamalla työtä vanhassa työpaikassaan. Toipumisesta huolimatta kirjoittajat suhtautuivat alkoholismisairauteensa vakavasti ja kuvasivat sitä siten, että raittiutta tulee ylläpitää nöyrästi päivä kerrallaan.
ABSTRACT
To become sober addicted. Analysis of recover stories from those who recovered in Minnesota-model treatment.
The subject of this thesis in social work is the recovery stories of recovering alcoholics who have undergone Minnesota treatment. The study is a qualitative narrative study and aims to review the narration and description of your own recovery story. Research questions are 1) What period or subject does a person feel is relevant to the development of addiction, what about their recovery process? 2) How does a person describe time before recovery and after recovery? 3) How does motivation appear in stories?
The material used in this thesis is six, a recovery story of a three-man and three-woman Minnesota model. The stories have been collected through two Minnesota treatment facilities. The writers were not given precise instructions for writing the recovery story, but they were able to write their own recovery and experience as they see fit.
As a result of this thesis one can find a common recovery story for all writers, the order of progress of which is similar in all stories. Each story goes with alcoholism until it touches the bottom, after which the recovery begins. The bottom touch seemed to be a significant turning moment. In terms of emotion and experience, all the stories have similar feelings and thoughts. The construction of a new identity begins in all stories as the recovery begins. In the stories, in addition to this actual recovery story, you can find smaller stories that I called in this thesis 1) a story of a child and parenthood, where the responsibilities of parenthood are gradually lost, and the child's excessive burden of responsibility rises. More in-depth reflection on parenthood was evident in women's narratives more than men's stories. 2) The story of a relationship where the importance of a relationship for maintaining alcoholism was described in several stories. The relationship either allowed the use of alcohol or prevented it until the use of alcohol increased abundantly at the end of the relationship. 3) The story of an employee, where the importance of work to identity and the experience of decent life rises to a great position. With the loss of work, person was willing to give up everything else and the work was the last thing on the surface in several stories.
There are two ways to show motivation to seek treatment. Motivation to seek treatment was either self-motivated internal motivation, or it was given a stimulus from outside, for example, through a close, i.e. motivation was external motivation. An important result was that, despite the idea of seeking treatment, recovery began when the treatment was completed. The internalization of the concept of disease in the recovery process became a key factor, and because of its internalization, the authors reported that they understood their behavior and were able to forgive and accept themselves.
A clear difference can be seen in the writer's life before and after the recovery. They describe the improvement of the quality of life by, for example, the improvement of physical condition, the improvement of self-esteem and the desire for life and the repair of close relationships. Everyone returned to working life or planned it either through retraining or continuing to work in their old job. Despite recovery, the authors took their alcoholic illness seriously and described it so that humility should be maintained humbly one day at a time.