Sivistyneistö muotoilemassa Suomen ensimmäisen työväenopiston periaatteita 1890 -luvulla
Koskinen, Toni (2019)
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903011294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903011294
Kuvaus
Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article related to the thesis: Sivistyneistö muotoilemassa Tampereen työväenopiston periaatteita 1890-luvulla. Koulu ja menneisyys : Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian vuosikirja, vol. 56 (2018): Sivistys ja kasvatus eilen ja tänään, ss. 127-153. https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/77691/38697
Tiivistelmä
Kasvatushistoriallinen pro gradu -tutkielma tarkastelee Suomen ensimmäisen työväenopiston perustamista käsittelevää julkista keskustelua 1890-luvun Tampereella. Tampereen työväenopiston oli tarkoitus vastata aikuisikään ehtineen työväestön sivistämisestä heidän vapaa-aikanaan. Opiston perustamista julkisuudessa ajoivat erityisesti Tampereen työväenyhdistykseen läheisesti liittyneet sivistyneistön jäsenet. Heidän silmissään työväestön sivistäminen ei näyttäytynyt aikaisemman sääty-yhteiskunnan käsittämistavoin turhana pyrkimyksenä, vaan se nähtiin ratkaisuna moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Pro gradu –tutkielmassa käsitellään, miksi työväestön opiskelumahdollisuuksien lisääminen tuli tälle sivistyneistölle tärkeäksi hankkeeksi 1890-luvulla ja minkälaisen yhteiskunnallisen tehtävän he antoivat työväenopistolle Tampereella.
Tutkielman primäärilähteinä on käytetty 1890-luvulta säilyneitä tekstimuotoisia aineistoja, jotka toimivat aikanaan julkisina puheenvuoroina Tampereen työväenopiston tärkeydestä. Tekstiaineisto koostuu opiston perustamista käsittelevistä Tampereen paikallislehtien palstakirjoituksista, työväenyhdistysten julkaisemista artikkeleista ja työväenopiston avajaispuheista. Tutkituissa teksteissä esitetäänkin runsaasti seikkaperäisiä ja kokonaisvaltaisia perusteluja työväenopiston perustamisen puolesta ja sen yhteiskunnallisesta tehtävästä. Primäärilähteiden tulkinnassa hyödynnetään aikaisempaa historiankirjoitusta erityisesti työväestön sivistämisestä ja Tampereen työväenyhdistyksestä 1890-luvulla.
Keskusteluun osallistuneen sivistyneistön puheenvuorot Tampereen työväenopiston perustamisesta paljastavat, että sivistyneistö piti työväestölle tarkoitettua opistoa kansanopistojen tavoin tärkeänä kansan olemassaolon turvaamiseksi. Isänmaallinen kansanvalistus tuli työväenopiston avulla ulottaa työväestöön, jotta Suomen autonomia ei vaarantuisi Venäjän keisarikunnan alaisuudessa. Sivistyneistö halusi myös perustaa opiston, jotta työväestö voitaisiin ottaa mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja se oppisi parantamaan asemaansa itsekasvatuksellisin keinoin. Osa sivistyneistöstä pelkäsi, että jos työväestöä ei opeteta ratkaisemaan sosiaalisia ongelmiaan ja se jätettäisiin kokonaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle, he olisivat alttiita omaksumaan sosialistisia oppeja taloudesta ja yhteiskunnasta. Puheenvuoroissa työväenopiston puolueettomuus haluttiin turvata tieteellisen tiedon opetuksella. Sivistyneistö uskoi valistusaatteen mukaisesti tieteellisen tiedon levittämisen johtavan yhteiskuntaa itsessään oikeaan ja edistykselliseen suuntaan. Suomenmieliselle sivistyneistölle opiston tieteellisyys ei kuitenkaan saanut uhata opetuksen isänmaallista ja kansallista henkeä.
Pro gradu –tutkielma on vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli, joka on julkaistu Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirjassa Koulu ja Menneisyys: sivistys ja kasvatus eilen ja tänään (toim. J. Tähtinen, J. Hilpelä & R. Ikonen, 2018). Vuosikirja on hyväksytty julkaisufoorumin julkaisutasoluokituksessa tasolle 1. Pro Gradu –tutkielmana palautettu artikkeli on taittoversiota edeltävä versio, johon on korjattu kahden vertaisarvioijan kommentit ja vuosikirjan toimituksen kielelliset huomiot. Artikkeli on kirjoitettu vuosikirjan kirjoitusohjeiden mukaisesti (https://journal.fi/koulujamenneisyys/about/submissions. Luettu 19.1.2019). Taitettu versio artikkelista on julkaistu vuosikirjassa nimellä "Sivistyneistö muotoilemassa Tampereen työväenopiston periaatteita 1890-luvulla". Vuosikirjan artikkeli on julkaistu myös e-aineistona Journal.fi - palvelussa (https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/77691/38697. Tarkistettu 19.1.2019).
Tutkielman primäärilähteinä on käytetty 1890-luvulta säilyneitä tekstimuotoisia aineistoja, jotka toimivat aikanaan julkisina puheenvuoroina Tampereen työväenopiston tärkeydestä. Tekstiaineisto koostuu opiston perustamista käsittelevistä Tampereen paikallislehtien palstakirjoituksista, työväenyhdistysten julkaisemista artikkeleista ja työväenopiston avajaispuheista. Tutkituissa teksteissä esitetäänkin runsaasti seikkaperäisiä ja kokonaisvaltaisia perusteluja työväenopiston perustamisen puolesta ja sen yhteiskunnallisesta tehtävästä. Primäärilähteiden tulkinnassa hyödynnetään aikaisempaa historiankirjoitusta erityisesti työväestön sivistämisestä ja Tampereen työväenyhdistyksestä 1890-luvulla.
Keskusteluun osallistuneen sivistyneistön puheenvuorot Tampereen työväenopiston perustamisesta paljastavat, että sivistyneistö piti työväestölle tarkoitettua opistoa kansanopistojen tavoin tärkeänä kansan olemassaolon turvaamiseksi. Isänmaallinen kansanvalistus tuli työväenopiston avulla ulottaa työväestöön, jotta Suomen autonomia ei vaarantuisi Venäjän keisarikunnan alaisuudessa. Sivistyneistö halusi myös perustaa opiston, jotta työväestö voitaisiin ottaa mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja se oppisi parantamaan asemaansa itsekasvatuksellisin keinoin. Osa sivistyneistöstä pelkäsi, että jos työväestöä ei opeteta ratkaisemaan sosiaalisia ongelmiaan ja se jätettäisiin kokonaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle, he olisivat alttiita omaksumaan sosialistisia oppeja taloudesta ja yhteiskunnasta. Puheenvuoroissa työväenopiston puolueettomuus haluttiin turvata tieteellisen tiedon opetuksella. Sivistyneistö uskoi valistusaatteen mukaisesti tieteellisen tiedon levittämisen johtavan yhteiskuntaa itsessään oikeaan ja edistykselliseen suuntaan. Suomenmieliselle sivistyneistölle opiston tieteellisyys ei kuitenkaan saanut uhata opetuksen isänmaallista ja kansallista henkeä.
Pro gradu –tutkielma on vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli, joka on julkaistu Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirjassa Koulu ja Menneisyys: sivistys ja kasvatus eilen ja tänään (toim. J. Tähtinen, J. Hilpelä & R. Ikonen, 2018). Vuosikirja on hyväksytty julkaisufoorumin julkaisutasoluokituksessa tasolle 1. Pro Gradu –tutkielmana palautettu artikkeli on taittoversiota edeltävä versio, johon on korjattu kahden vertaisarvioijan kommentit ja vuosikirjan toimituksen kielelliset huomiot. Artikkeli on kirjoitettu vuosikirjan kirjoitusohjeiden mukaisesti (https://journal.fi/koulujamenneisyys/about/submissions. Luettu 19.1.2019). Taitettu versio artikkelista on julkaistu vuosikirjassa nimellä "Sivistyneistö muotoilemassa Tampereen työväenopiston periaatteita 1890-luvulla". Vuosikirjan artikkeli on julkaistu myös e-aineistona Journal.fi - palvelussa (https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/77691/38697. Tarkistettu 19.1.2019).