Psykiatrisen sähköhoidon seurantatutkimus Pitkäniemen sairaalassa vuosina 2012–2014
Kykkänen, Kaisa (2019)
2019
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-12
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902201267
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902201267
Tiivistelmä
Sähköhoitoa käytetään Suomessa vakavissa masennustiloissa, kuten vaikeassa, psykoottisessa ja lääkeresistentissä masennuksessa sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheessa. Lisäksi sitä käytetään skitsofrenian, manian ja katatonian hoidossa. Sähköhoidon tavoitteena on aikaansaada epileptinen purkaus aivokuorelle ja aiheuttaa potilaalle yleistynyt toonis-klooninen lihaskouristus. Tämä toteutetaan johtamalla sähkövirta aivoihin päänahkaan kiinnitettyjen elektrodien avulla potilaan ollessa kevyessä anestesiassa. Elektrodit voidaan asetella joko oikeanpuoleisesti unilateraalisesti tai molemmille ohimoille bilateraalisesti. Masennuksen hoidossa sähköhoitoa annetaan yleensä 6–12 hoitokerran sarjoissa kolmesti viikossa ja sitä voidaan käyttää myös ylläpitohoitona masennuksen uusiutumisjaksojen ehkäisyssä.
Tässä syventävässä työssä keräsin aineistoa valtakunnallista ECT-rekisteritutkimusta varten. Aineisto koostui Tampereen yliopistollisen sairaalan vuonna 2012–2014 sähköhoitoa saanneista potilaista. Potilaista kerättiin taustatietoja ja sähköhoitosarjan ominaisuuksia. Tässä työssä tarkoituksena oli tarkastella sähköhoitoa saaneiden masennuspotilaiden taustatekijöitä ja sähköhoidon ominaisuuksia sekä vasteita. Mukaan analyysiin valittiin masennuspotilaiden tutkimusjakson ensimmäiset sähköhoitosarjat, jos ne oli annettu masennusindikaatiolla. Analysoidun aineiston suuruus oli 204 potilasta ja sarjaa.
Aineiston 204 potilaasta 81 prosentilla kyseessä oli elämän ensimmäinen sähköhoitosarja. 88 prosentilla oli unipolaarinen masennus ja 70 prosentilla ei-psykoottinen masennus. Polikliinisesti hoidettuja potilaita oli vajaa puolet. Potilailla käytettiin pääasiassa bilateraalista elektrodiasettelua. Hoitokertojen määrä vaihteli 2– 21 kerran välillä ja keskimäärin potilaat saivat 10 hoitokertaa sarjan aikana. Vain kahdeksan potilasta sai ylläpitosähköhoitoa sarjahoidon jälkeen.
Tässä syventävässä työssä keräsin aineistoa valtakunnallista ECT-rekisteritutkimusta varten. Aineisto koostui Tampereen yliopistollisen sairaalan vuonna 2012–2014 sähköhoitoa saanneista potilaista. Potilaista kerättiin taustatietoja ja sähköhoitosarjan ominaisuuksia. Tässä työssä tarkoituksena oli tarkastella sähköhoitoa saaneiden masennuspotilaiden taustatekijöitä ja sähköhoidon ominaisuuksia sekä vasteita. Mukaan analyysiin valittiin masennuspotilaiden tutkimusjakson ensimmäiset sähköhoitosarjat, jos ne oli annettu masennusindikaatiolla. Analysoidun aineiston suuruus oli 204 potilasta ja sarjaa.
Aineiston 204 potilaasta 81 prosentilla kyseessä oli elämän ensimmäinen sähköhoitosarja. 88 prosentilla oli unipolaarinen masennus ja 70 prosentilla ei-psykoottinen masennus. Polikliinisesti hoidettuja potilaita oli vajaa puolet. Potilailla käytettiin pääasiassa bilateraalista elektrodiasettelua. Hoitokertojen määrä vaihteli 2– 21 kerran välillä ja keskimäärin potilaat saivat 10 hoitokertaa sarjan aikana. Vain kahdeksan potilasta sai ylläpitosähköhoitoa sarjahoidon jälkeen.