Työeläkekuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät tilastollisia menetelmiä hyödyntämällä
Edelmann, Natalia (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902201261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902201261
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on tehty toimeksiantona. Tutkielman tarkoituksena on perehtyä ammatilliseen kuntoutukseen, sen onnistumiseen ja merkitykseen työeläkeyhtiölle, työnantajalle ja kuntoutujalle itselleen. Tutkielma koostuu teoriaosuudesta sekä empiriaosuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään ammatillisen kuntoutuksen viitekehystä Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä ja perehdytään kuntoutusprosessin kulkuun sekä sen toimenpiteisiin ja kuntoutusoikeuden vaatimuksiin.
Tutkimusongelmana on ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Aineistona ovat yhden eläkeyhtiön vuosina 2014 – 2017 päättyneet kuntoutusprosessit. Aineisto koostuu useasta muuttujasta, joista on valikoitu tähän tutkimukseen ne, joilla on tämän tutkimuksen kannalta katsottu olevan merkitystä tai ne ovat muuten herättäneet mielenkiintoa. Ristiintaulukointien ja x²-riippumattomuustestin sekä logistisen regressiomallin perusteella vaikuttaviksi muuttujiksi löydettiin kuntoutujan ikä, tausta, toimenpide, eläkkeen määrä ja diagnoosi. Lisäksi sukupuolella oli vaikutusta, kun verrattiin eri taustamuuttujia sukupuolen suhteen.
Mitä vanhempi kuntoutuja oli, sitä epätodennäköisemmin kuntoutus onnistui. Mikäli kuntoutuja oli saanut jotain eläkettä tai etuutta ennen kuntoutuksen alkua, onnistuminen oli heikompi kuin esimerkiksi työelämästä tulleilla. Kuntoutujan päädiagnooseista tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yleisimpiä, mutta toisaalta näistä sairauksista kärsivien kuntoutus onnistui suhteellisen hyvin. Eläkkeen määrä kertoo työuran pituudesta sekä palkkatasosta. Mitä korkeampi eläke, sitä suurempi oli kuntoutusten onnistumisprosentti. Myös kuntoutuksen toimenpiteellä on vaikutusta onnistumiseen. Koulutus onnistui muita kuntoutustoimenpiteitä paremmin, mutta tähän ryhmään ja erityisesti keskeytettyihin koulutuksiin tulisi kiinnittää jatkossa huomiota, sillä koulutus on kuntoutuksen toimenpiteistä kaikkein kallein.
Yleisesti taustamuuttujilla on tämän tutkimuksen mukaan vaikutusta kuntoutuksen onnistumiseen ja nämä tulisi huomioida kuntoutusoikeuksia myönnettäessä. Tämän tutkielman pohjalta tullaan suorittamaan jatkotutkimuksia ja tuloksia tullaan mahdollisesti hyödyntämään eläkeyhtiön kuntoutusprosessissa.
Tutkimusongelmana on ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Aineistona ovat yhden eläkeyhtiön vuosina 2014 – 2017 päättyneet kuntoutusprosessit. Aineisto koostuu useasta muuttujasta, joista on valikoitu tähän tutkimukseen ne, joilla on tämän tutkimuksen kannalta katsottu olevan merkitystä tai ne ovat muuten herättäneet mielenkiintoa. Ristiintaulukointien ja x²-riippumattomuustestin sekä logistisen regressiomallin perusteella vaikuttaviksi muuttujiksi löydettiin kuntoutujan ikä, tausta, toimenpide, eläkkeen määrä ja diagnoosi. Lisäksi sukupuolella oli vaikutusta, kun verrattiin eri taustamuuttujia sukupuolen suhteen.
Mitä vanhempi kuntoutuja oli, sitä epätodennäköisemmin kuntoutus onnistui. Mikäli kuntoutuja oli saanut jotain eläkettä tai etuutta ennen kuntoutuksen alkua, onnistuminen oli heikompi kuin esimerkiksi työelämästä tulleilla. Kuntoutujan päädiagnooseista tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yleisimpiä, mutta toisaalta näistä sairauksista kärsivien kuntoutus onnistui suhteellisen hyvin. Eläkkeen määrä kertoo työuran pituudesta sekä palkkatasosta. Mitä korkeampi eläke, sitä suurempi oli kuntoutusten onnistumisprosentti. Myös kuntoutuksen toimenpiteellä on vaikutusta onnistumiseen. Koulutus onnistui muita kuntoutustoimenpiteitä paremmin, mutta tähän ryhmään ja erityisesti keskeytettyihin koulutuksiin tulisi kiinnittää jatkossa huomiota, sillä koulutus on kuntoutuksen toimenpiteistä kaikkein kallein.
Yleisesti taustamuuttujilla on tämän tutkimuksen mukaan vaikutusta kuntoutuksen onnistumiseen ja nämä tulisi huomioida kuntoutusoikeuksia myönnettäessä. Tämän tutkielman pohjalta tullaan suorittamaan jatkotutkimuksia ja tuloksia tullaan mahdollisesti hyödyntämään eläkeyhtiön kuntoutusprosessissa.