Osittain integroitu katsomusopetus alakoulussa : Eteläpohjalaisen katsomusopetusmallin tarkastelua opettajien kokemana
Smolander, Eveliina (2019)
Smolander, Eveliina
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902181252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902181252
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten osittain integroidun katsomusopetuksen malli on toteutettu Eteläpohjanmaalla alakouluissa. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat arvioivat katsomusopetusmallia.
Suomalainen katsomusopetuksen nykymalli on herättänyt runsaasti keskustelua ja osin kritiikkiä, sillä katsomustaustan mukaisesti eriytettyä opetusta ei nähdä nykyaikaa vastaavana. Katsomusopetusta on ryhdytty integroimaan eli yhdistelemään useissa kouluissa ja kunnissa siten, että oppilaat opiskelevat osittain samoissa katsomusopetusryhmissä. Tässä tapaustutkimuksessa käsitellään maakunnan laajuista osittain integroitua opetusjärjestelyä Etelä-Pohjanmaalla.
Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää opettajaa eri kouluilta ja kahdesta eri Eteläpohjalaisesta kunnasta. Osa haastateltavista kuului OPS-ainetyöryhmään, joka on katsomusopetusmallin suunnittelun taustalla. Aineisto kerättiin henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla keväällä 2017. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella katsomusopetusmalli toteutetaan osin yhdessä ja osin eriytetysti. Yhteiseksi luokitellut sisällöt on poimittu valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta ja eriytetyt jaksot järjestetään muun kuin evankelisluterilaisen uskonnon osalta etäopetuksena. Opettajien orientoinnista vastaa yhdessä kunnassa katsomusopetuskoordinaattori, ja muissa ohjeistuksesta huolehtii opetuksen järjestäjä. Mallin tausta-ajatuksena korostettiin oppilaan näkökulmaa, eli lähinnä oppilaan hyvinvoinnin ja yhdessäolon lisäämistä. Malli nähtiin myös ratkaisuna säilyttää oman uskonnon opetus osittain. Muita tausta-ajatuksia olivat kustannustehokkuus ja edelläkävijyyden asema.
Opettajat kokivat katsomusopetusmallin pääosin positiivisena asiana. Malli nähtiin nykymaailmaa vastaavana, käytännöllisenä järjestelynä. Mallin nähtiin lisäävän parhaimmillaan katsomusten välistä vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä. Opettajien mukaan mallin vahvuuksia ovat tausta-ajatuksinakin olleet yhdessäolon lisääminen ja oppilaiden hyvinvointi. Osa opettajista koki mallin myötä lisääntyneen itsereflektointinsa vieneen opetustaan laadukkaampaan suuntaan. Osa koki myös katsomusten välisen tasa-arvon parantuneen. Mallin haasteina koettiin opettajan työmäärän lisääntymiseen, opettajan rooliin, opetuksen järjestelyihin sekä katsomusten tasa-arvoon liittyviä asioita. Haasteissa korostui oppimateriaalin puute, opettajien rooli sekä orientointi.
Katsomusopetusmallilla on yhteneväisyyksiä kansainvälisiin katsomusopetukselle asetettuihin kriteereihin ja vaikutti siltä, että malliin on pyritty panostamaan. Mielenkiintoa herättää opettajien orientoiminen kunnissa, joissa katsomusopetuskoordinaattoria ei käytetä. Koska mallin järjestely ei ole valtakunnallinen eikä siihen ole virallisia oppimateriaaleja, opettajien orientoimisen merkitys korostuu. Opettajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jokaisen oppilaan lainmukainen oman katsomuksen mukainen opetussuunnitelma tulee täytettyä. Opettajalla on myös suuri merkitys sen suhteen, että katsomukset ovat yhdenvertaisessa asemassa, ja keskusteluilmapiiri tunneilla olisi turvallinen ja avoin.
Tutkimustuloksilla on painoarvoa, sillä ne antavat tietoa osittain integroidun katsomusopetuksen käytänteistä ja siihen liittyvistä kokemuksista. Lisätutkimus integroidusta katsomusopetuksesta on erittäin tärkeää myös jatkossa.
Suomalainen katsomusopetuksen nykymalli on herättänyt runsaasti keskustelua ja osin kritiikkiä, sillä katsomustaustan mukaisesti eriytettyä opetusta ei nähdä nykyaikaa vastaavana. Katsomusopetusta on ryhdytty integroimaan eli yhdistelemään useissa kouluissa ja kunnissa siten, että oppilaat opiskelevat osittain samoissa katsomusopetusryhmissä. Tässä tapaustutkimuksessa käsitellään maakunnan laajuista osittain integroitua opetusjärjestelyä Etelä-Pohjanmaalla.
Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää opettajaa eri kouluilta ja kahdesta eri Eteläpohjalaisesta kunnasta. Osa haastateltavista kuului OPS-ainetyöryhmään, joka on katsomusopetusmallin suunnittelun taustalla. Aineisto kerättiin henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla keväällä 2017. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella katsomusopetusmalli toteutetaan osin yhdessä ja osin eriytetysti. Yhteiseksi luokitellut sisällöt on poimittu valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta ja eriytetyt jaksot järjestetään muun kuin evankelisluterilaisen uskonnon osalta etäopetuksena. Opettajien orientoinnista vastaa yhdessä kunnassa katsomusopetuskoordinaattori, ja muissa ohjeistuksesta huolehtii opetuksen järjestäjä. Mallin tausta-ajatuksena korostettiin oppilaan näkökulmaa, eli lähinnä oppilaan hyvinvoinnin ja yhdessäolon lisäämistä. Malli nähtiin myös ratkaisuna säilyttää oman uskonnon opetus osittain. Muita tausta-ajatuksia olivat kustannustehokkuus ja edelläkävijyyden asema.
Opettajat kokivat katsomusopetusmallin pääosin positiivisena asiana. Malli nähtiin nykymaailmaa vastaavana, käytännöllisenä järjestelynä. Mallin nähtiin lisäävän parhaimmillaan katsomusten välistä vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä. Opettajien mukaan mallin vahvuuksia ovat tausta-ajatuksinakin olleet yhdessäolon lisääminen ja oppilaiden hyvinvointi. Osa opettajista koki mallin myötä lisääntyneen itsereflektointinsa vieneen opetustaan laadukkaampaan suuntaan. Osa koki myös katsomusten välisen tasa-arvon parantuneen. Mallin haasteina koettiin opettajan työmäärän lisääntymiseen, opettajan rooliin, opetuksen järjestelyihin sekä katsomusten tasa-arvoon liittyviä asioita. Haasteissa korostui oppimateriaalin puute, opettajien rooli sekä orientointi.
Katsomusopetusmallilla on yhteneväisyyksiä kansainvälisiin katsomusopetukselle asetettuihin kriteereihin ja vaikutti siltä, että malliin on pyritty panostamaan. Mielenkiintoa herättää opettajien orientoiminen kunnissa, joissa katsomusopetuskoordinaattoria ei käytetä. Koska mallin järjestely ei ole valtakunnallinen eikä siihen ole virallisia oppimateriaaleja, opettajien orientoimisen merkitys korostuu. Opettajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että jokaisen oppilaan lainmukainen oman katsomuksen mukainen opetussuunnitelma tulee täytettyä. Opettajalla on myös suuri merkitys sen suhteen, että katsomukset ovat yhdenvertaisessa asemassa, ja keskusteluilmapiiri tunneilla olisi turvallinen ja avoin.
Tutkimustuloksilla on painoarvoa, sillä ne antavat tietoa osittain integroidun katsomusopetuksen käytänteistä ja siihen liittyvistä kokemuksista. Lisätutkimus integroidusta katsomusopetuksesta on erittäin tärkeää myös jatkossa.