Kompleksiset lauserakenteet 6.-luokkalaisten Unelmieni päivä -kirjoitelmissa
Muhonen, Maija (2019)
2019
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902131249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902131249
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan alisteisia ja kompleksisia lauserakenteita Unelmieni päivä -kirjoitelmissa. Aineisto käsittää 187 kirjoitelmaa, jotka ovat luokitukseltaan joko skriptejä eli kuvauksia tai kertomuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia rakenteita kirjoitelmissa on ja miten skripteissä ja kertomuksissa käytetyt rakenteet eroavat toisistaan. Taustaoletuksena on, että kertomukset ovat pidempiä, rakenteiltaan moninaisempia sekä kompleksisempia kuin skriptit. Tavoitteena on myös selvittää, millaisia eroja on aineiston kahden otoksen välillä: onko rakenteiden käyttö erilaista vuoden 2006 ja vuoden 2014 otoksissa.
Tutkimus on pääasiallisesti kvantitatiivinen, mutta aineiston käsittelyyn on tarvittu myös kvalitatiivista otetta ja kuvausta. Tutkimuksessa perehdytään syntaktisten rakenteiden semanttisiin tehtäviin sekä siihen, millaisia kertomusrakenteeseen liittyviä tehtäviä lauserakenteilla aineistossa on.
Kertomusten ja skriptien välillä on odotuksenmukaisesti niin laadullisia kuin määrällisiäkin eroja. Kaikissa lauserakenneryhmissä kertomuksissa lauserakenteiden määrät kasvavat, kun verrataan skriptejä kertomuksiin. Adverbiaalilauseiden ryhmässä kertomuksissa on enemmän näkökulmaa rakentavia etuasemaisia kun-lauseita sekä harvinaisempia kunnes-lauseita. Relatiivilauseita on kertomuksissa enemmän, ja niillä on useammin kertomusta jatkava tehtävä. Komplementtilauseiden ryhmässä erot ovat määrällisiä ja laadullisia: kertomuksissa on enemmän kognitio- ja puheaktiverbejä, ja ne ovat merkitykseltään spesifimpiä. Referointi on kertomuksissa hallitumpaa kuin skripteissä, ja sitä on enemmän.
Aineiston synkronisessa tarkastelussa vuoden 2014 kertomukset eroavat selkeästi vuoden 2006 kertomuksista. Rakenne-erot, jotka näkyvät selvinä vuoden 2006 skriptien ja kertomusten välillä ja joita myös vuoden 2014 skriptit pääosin seurailevat, eivät päde vuoden 2014 kertomuksiin. Niin määrällinen kuin laadullinen kasvu näyttää leikkautuvan ryhmässä lukuun ottamatta relatiivilauseita, joita on vuoden 2014 kertomuksissa ylivoimaisesti eniten.
Tutkimus on pääasiallisesti kvantitatiivinen, mutta aineiston käsittelyyn on tarvittu myös kvalitatiivista otetta ja kuvausta. Tutkimuksessa perehdytään syntaktisten rakenteiden semanttisiin tehtäviin sekä siihen, millaisia kertomusrakenteeseen liittyviä tehtäviä lauserakenteilla aineistossa on.
Kertomusten ja skriptien välillä on odotuksenmukaisesti niin laadullisia kuin määrällisiäkin eroja. Kaikissa lauserakenneryhmissä kertomuksissa lauserakenteiden määrät kasvavat, kun verrataan skriptejä kertomuksiin. Adverbiaalilauseiden ryhmässä kertomuksissa on enemmän näkökulmaa rakentavia etuasemaisia kun-lauseita sekä harvinaisempia kunnes-lauseita. Relatiivilauseita on kertomuksissa enemmän, ja niillä on useammin kertomusta jatkava tehtävä. Komplementtilauseiden ryhmässä erot ovat määrällisiä ja laadullisia: kertomuksissa on enemmän kognitio- ja puheaktiverbejä, ja ne ovat merkitykseltään spesifimpiä. Referointi on kertomuksissa hallitumpaa kuin skripteissä, ja sitä on enemmän.
Aineiston synkronisessa tarkastelussa vuoden 2014 kertomukset eroavat selkeästi vuoden 2006 kertomuksista. Rakenne-erot, jotka näkyvät selvinä vuoden 2006 skriptien ja kertomusten välillä ja joita myös vuoden 2014 skriptit pääosin seurailevat, eivät päde vuoden 2014 kertomuksiin. Niin määrällinen kuin laadullinen kasvu näyttää leikkautuvan ryhmässä lukuun ottamatta relatiivilauseita, joita on vuoden 2014 kertomuksissa ylivoimaisesti eniten.