Puolustusvoimien CASA-AEROMEDEVAC-ilmaevakuointikyky osana suuronnettomuuden potilasevakuointia Suomessa
Perälä, Jesper (2019)
2019
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902131248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902131248
Tiivistelmä
Johdanto: Puolustusvoimien päätehtäviin kuuluu muiden viranomaisten tukeminen virka-apua antaen esimerkiksi suuronnettomuuden potilasevakuoinneissa. CASA-AEROMEDEVAC-ilmaevakuointikyky (AE) saavutettiin vuonna 2011 ja se on kansallisissa suunnitelmissa laskettu osaksi suuronnettomuuden potilasevakuointivalmiutta. AE-kyvyn käytettävyydestä ei ole kuitenkaan tehty analyysiä, joten lähettämisperusteita ei ole laadittu. Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää, milloin Puolustusvoimien AE- kyvystä on hyötyä potilaiden lääkinnällisessä evakuoinnissa.
Aineisto ja menetelmät: Teimme kyselytutkimuksen sairaanhoitopiirien (SHP) ensihoidon toimijoille. Selvitimme alueen sairaaloiden kykyä hoitaa kriittisesti sairaita suuronnettomuuspotilaita, sekä ensihoitojärjestelmän kapasiteettia evakuoida suuria potilasmääriä maateitse. Kyselyyn vastanneet kertoivat, minne ja millä kalustolla evakuoitaisiin eri kokoisten suuronnettomuuksien potilaat SHP:n alueella sattuneessa onnettomuudessa. Kyselyssämme kartoitettiin myös potilastyyppejä, jotka kuuluvat aina tietyn tasoisen tai tietyn sairaalan hoitoon. Tutustuimme ilmaevakuoinnin käytettävyyttä käsittelevään kirjallisuuteen ja haastattelimme Puolustusvoimien henkilöstöä.
Tulokset: Puolustusvoimien AE-kyvystä on hyötyä potilaiden lääkinnällisessä evakuoinnissa, kun sairaanhoitopiirin käytössä olevat kuljetus- tai hoitoresurssit ylittyvät ja potilaiden kuljettaminen asianmukaiseen hoitopaikkaan viivästyy. Isossa osassa Suomea AE-kyvystä saadaan selvä hyöty, kun onnettomuudessa on kymmenen punaista ja neljäkymmentä keltaista potilasta, jos AE-lennon lähtökynnys pysyy kohtuullisena.
Johtopäätökset ja pohdinta: Tutkimuksemme tuloksista tuotettiin Puolustusvoimien AE-virka-avun hälyttämisen toimintakortti. AE-kyvyn käytettävyyteen vaikuttavat onnettomuuden koko, sijainti sekä AE- lennon lähtökynnys. Mikäli onnettomuudessa on useita tietyn sairaalan hoitoa tarvitsevia potilaita, voi ilmaevakuointi tulla kyseeseen jo aiemmin. Helsingin ja Uudenmaan SHP:n henkilöstön hakeminen AE- lennolle lisää viivettä ja vähentää kyvyn käytettävyyttä. Suosittelemme lähimmän keskussairaalan AE- toimintaan koulutetun henkilöstön käyttöä evakuointilennoilla.
Toimenpide-ehdotukset: AE-toimintakortti päivitetään suuronnettomuusohjeisiin.
Aineisto ja menetelmät: Teimme kyselytutkimuksen sairaanhoitopiirien (SHP) ensihoidon toimijoille. Selvitimme alueen sairaaloiden kykyä hoitaa kriittisesti sairaita suuronnettomuuspotilaita, sekä ensihoitojärjestelmän kapasiteettia evakuoida suuria potilasmääriä maateitse. Kyselyyn vastanneet kertoivat, minne ja millä kalustolla evakuoitaisiin eri kokoisten suuronnettomuuksien potilaat SHP:n alueella sattuneessa onnettomuudessa. Kyselyssämme kartoitettiin myös potilastyyppejä, jotka kuuluvat aina tietyn tasoisen tai tietyn sairaalan hoitoon. Tutustuimme ilmaevakuoinnin käytettävyyttä käsittelevään kirjallisuuteen ja haastattelimme Puolustusvoimien henkilöstöä.
Tulokset: Puolustusvoimien AE-kyvystä on hyötyä potilaiden lääkinnällisessä evakuoinnissa, kun sairaanhoitopiirin käytössä olevat kuljetus- tai hoitoresurssit ylittyvät ja potilaiden kuljettaminen asianmukaiseen hoitopaikkaan viivästyy. Isossa osassa Suomea AE-kyvystä saadaan selvä hyöty, kun onnettomuudessa on kymmenen punaista ja neljäkymmentä keltaista potilasta, jos AE-lennon lähtökynnys pysyy kohtuullisena.
Johtopäätökset ja pohdinta: Tutkimuksemme tuloksista tuotettiin Puolustusvoimien AE-virka-avun hälyttämisen toimintakortti. AE-kyvyn käytettävyyteen vaikuttavat onnettomuuden koko, sijainti sekä AE- lennon lähtökynnys. Mikäli onnettomuudessa on useita tietyn sairaalan hoitoa tarvitsevia potilaita, voi ilmaevakuointi tulla kyseeseen jo aiemmin. Helsingin ja Uudenmaan SHP:n henkilöstön hakeminen AE- lennolle lisää viivettä ja vähentää kyvyn käytettävyyttä. Suosittelemme lähimmän keskussairaalan AE- toimintaan koulutetun henkilöstön käyttöä evakuointilennoilla.
Toimenpide-ehdotukset: AE-toimintakortti päivitetään suuronnettomuusohjeisiin.