Yksityisarkistot arkistotieteellisessä keskustelussa
Väisänen, Anuliina (2019)
2019
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902071209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201902071209
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin yksityisarkistoihin liittyvää arkistotieteellistä keskustelua. Tavoitteena oli selvittää millaisia erityispiirteitä yksityisarkistoista on tunnistettu ja mil-laisia muita yksityisarkistoihin liittyviä teemoja keskusteluissa on käsitelty. Tarkoituksena oli myös arvioida, että voiko näiden keskustelujen perusteella sanoa, että yksityis-arkistoilla on oma teoriansa. Tutkimusta motivoi se, että yksityisarkistot vaikuttavat olevan vähän käsitelty aihe arkistotieteen parissa. Pääpaino arkistotieteessä on ollut viranomaisten ja yritysten arkistoissa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta ja siihen kuuluvaa narratiivista synteesiä. Tutkimusaineistona oli 18 artikkelia, jotka pohjautuivat tieteelli-seen ja ammatilliseen keskusteluun yksityisarkistoista. Artikkelit luettiin huolellisesti läpi ja kategorisoitiin eri luokkiin niiden sisällön perusteella. Kategorisoinnin avulla tunnistettiin keskusteluissa esiin nousseita teemoja.
Tutkimuksessa tunnistettiin yksityisarkistojen erityispiirteiksi niiden rooli ihmisen elä-män ja yhteiskunnan todistajana, arkistonmuodostajan luonteen ilmeneminen yksityis-arkistoissa sekä yksityisarkistojen sijaitseminen monien erilaisten arkistotyyppien jatkumolla, kaikkien muiden arkistojen tavoin. Kaikki nämä eivät kuitenkaan olleet yleisesti hyväksyttyjä erityispiirteitä. Erityisesti arkistonmuodostajan luonteen ilmeneminen arkiston kautta kyseenalaistettiin. Jotkut tutkijat näkivät yksityisarkistot enemmänkin sosiaalisina ja yhteistyössä luotuina. ’Yksityisen’ kuuluminen vain yksityisarkistoihin kyseenalaistettiin myös. Myös viranomaisten asiakirjoilla voi olla yksityinen puoli, etenkin niiden koskettaessa henkilökohtaisella tavalla ihmisen elämää. Taas tarkastelta-essa viranomaisten arkistoja, työntekijöiden ja organisaatiokulttuurien vaikutus asiakirjoihin jätetään helposti huomiotta.
Muita keskusteluissa esiin nousseita teemoja olivat digitaaliset yksityisarkistot, yksityisarkistoihin liittyvä koulutus korkeakouluissa, yksityisarkistot ja arkistoteoria sekä uudet lähestymistavat yksityisarkistoihin. Nämä keskustelut olivat kuitenkin vähäisiä verrattuna yksityisarkistojen piirteisiin liittyviin keskusteluihin. Monet aiheet jäivät keskustelun herättelyiksi tai kahden tutkijan väliseksi ajatusten vaihdoksi. Kokonaisuutena yksityisarkistoihin liittyvä keskustelu ei ole erityisen vilkasta arkistotieteen sisällä. Vaikka yksityisarkistojen teoreettista pohjaa on pyritty hahmottamaan, tarvitaan vielä paljon tutkimusta, jotta yksityisarkistoilla voi sanoa olevan oma teoriansa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta ja siihen kuuluvaa narratiivista synteesiä. Tutkimusaineistona oli 18 artikkelia, jotka pohjautuivat tieteelli-seen ja ammatilliseen keskusteluun yksityisarkistoista. Artikkelit luettiin huolellisesti läpi ja kategorisoitiin eri luokkiin niiden sisällön perusteella. Kategorisoinnin avulla tunnistettiin keskusteluissa esiin nousseita teemoja.
Tutkimuksessa tunnistettiin yksityisarkistojen erityispiirteiksi niiden rooli ihmisen elä-män ja yhteiskunnan todistajana, arkistonmuodostajan luonteen ilmeneminen yksityis-arkistoissa sekä yksityisarkistojen sijaitseminen monien erilaisten arkistotyyppien jatkumolla, kaikkien muiden arkistojen tavoin. Kaikki nämä eivät kuitenkaan olleet yleisesti hyväksyttyjä erityispiirteitä. Erityisesti arkistonmuodostajan luonteen ilmeneminen arkiston kautta kyseenalaistettiin. Jotkut tutkijat näkivät yksityisarkistot enemmänkin sosiaalisina ja yhteistyössä luotuina. ’Yksityisen’ kuuluminen vain yksityisarkistoihin kyseenalaistettiin myös. Myös viranomaisten asiakirjoilla voi olla yksityinen puoli, etenkin niiden koskettaessa henkilökohtaisella tavalla ihmisen elämää. Taas tarkastelta-essa viranomaisten arkistoja, työntekijöiden ja organisaatiokulttuurien vaikutus asiakirjoihin jätetään helposti huomiotta.
Muita keskusteluissa esiin nousseita teemoja olivat digitaaliset yksityisarkistot, yksityisarkistoihin liittyvä koulutus korkeakouluissa, yksityisarkistot ja arkistoteoria sekä uudet lähestymistavat yksityisarkistoihin. Nämä keskustelut olivat kuitenkin vähäisiä verrattuna yksityisarkistojen piirteisiin liittyviin keskusteluihin. Monet aiheet jäivät keskustelun herättelyiksi tai kahden tutkijan väliseksi ajatusten vaihdoksi. Kokonaisuutena yksityisarkistoihin liittyvä keskustelu ei ole erityisen vilkasta arkistotieteen sisällä. Vaikka yksityisarkistojen teoreettista pohjaa on pyritty hahmottamaan, tarvitaan vielä paljon tutkimusta, jotta yksityisarkistoilla voi sanoa olevan oma teoriansa.