The Journey of a Thousand Miles : Chinese Student Migration and Integration in Finland and Germany
Li, Hanwei (2019)
Li, Hanwei
Tampereen yliopisto
2019
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-03-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0957-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0957-2
Tiivistelmä
Tämän cotutelle-sopimukseen perustuvan yhteisväitöskirjan tavoitteena on tunnistaa
tekijöitä, jotka edistävät kiinalaisten korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuutta Suomeen
ja Saksaan, sekä tutkia ja vertailla kiinalaisopiskelijoiden integraatiokokemuksia näissä
maissa. Aiemmissa tutkimuksissa on dokumentoitu kiinalaisten opiskelijoiden
kokemuksia lähinnä englanninkielisissä maissa kuten Yhdysvalloissa ja Isossa-
Britanniassa, sen sijaan heidän kokemuksistaan ei-englanninkielisissä maissa
tiedetään vain vähän. Nyt käsillä oleva väitöskirja kohdistuu kahteen eienglanninkieliseen maahan, Suomeen ja Saksaan, koska niissä vaikeus hallita
paikallista kieltä hankaloittaa kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista
yhteiskuntaan, sosiaalisten verkostojen rakentamista sekä valmistumisen jälkeistä
työllistymistä. Siinä missä aiempi tutkimus on keskittynyt etupäässä kansainvälisten
opiskelijoiden integraatioon akateemisissa konteksteissa, tämä tutkimus tarkastelee
kiinalaisopiskelijoiden integroitumista uusiin akateemisiin ja yhteiskunnallisiin
toimintaympäristöihin.
Tutkimuksen aineisto koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista (n=58),
jotka tehtiin vuosina 2015 ja 2016. Haastateltavat olivat Suomessa tai Saksassa
opiskelleita mannerkiinalaisia korkeakouluopiskelijoita. Opiskelijoiden tausta vaihteli
sukupuolen, iän, pääaineen, työ- ja opiskelukokemusten, maassa oleskelun keston ja
asuinpaikan sijainnin suhteen. Jotkut haastateltavat opiskelivat Suomessa tai Saksassa vain yhden lukukauden, mutta toiset olivat olleet uudessa asuinmaassa jopa yli viisi vuotta. Tämä vaihtelevuus maassaolon kestossa mahdollisti opiskelijoiden
integraatiokokemusten analysoinnin muuttoprosessin eri vaiheissa.
Artikkeliväitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta ja niiden perusteella
kirjoitetuista neljästä artikkelista. Ensimmäinen osatutkimus kohdistui
kiinalaisopiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta edistäviin tekijöihin, erityisesti ns.
muuttoliiketeollisuuteen (migration industry). Toisessa osatutkimuksessa analysoitiin
Suomessa opiskelevien kiinalaisten integraatiokokemuksia akateemisen, sosiaalisen,
kulttuurisen ja taloudellisen ulottuvuuden sisältävän teoreettisen viitekehyksen
avulla. Kolmas osatutkimus tarkasteli Saksassa opiskelleiden opiskelijoiden
akateemisen integraation kokemuksia ja selviytymisstrategioita sekä akateemisen ja
sosiaalisen integraationyhteyksiä. Neljäs osatutkimus keskittyi erityisesti niiden
kiinalaisopiskelijoiden integraatiokokemuksiin, jotka halusivat jäädä Suomeen tai
Saksaan valmistumisen jälkeen. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettu artikkeli esittelee
kiinalaisopiskelijoiden keskuudessa havaitun ilmiön, ‘heikon integraation ansan’
(weak integration trap), jonka analysointiin käytetään integraatiopyrkimysten (integration aspirations) ja integraatio- infrastruktuurin käsitteisiin perustuvaa teoreettista viitekehystä.
Tutkimuksen tulokset nostavat esiin muuttoliiketeollisuuden merkityksen
kiinalaisopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden helpottamisessa ja säätelyssä.
Korkeakoulukentällä toimiva muuttoliiketeollisuus on Kiinassa täysimittainen
teollisuudenala, joka tarjoaa palveluja muuttoprosessin eri vaiheissa: yliopiston ja
opiskelupaikan valinnassa, hakemusten teossa ja lähettämisessä, oleskeluluvan
hakemisessa ja muuton valmistelussa. Muuttoliiketeollisuuden kasvava vaikutus on
johtanut opiskelijaliikkuvuuden kohdemaiden monipuolistumiseen, mikä näkyy
muun muassa kiinalaisopiskelijoiden mobilisaationa ei-englanninkielisiin maihin
kuten Suomeen ja Saksaan. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että
muuttoliiketeollisuus korvaa enenevästi henkilökohtaisia verkostoja
opiskelijaliikkuvuuden helpottamisessa ja voi samalla johtaa opiskelijaliikkuvuuden
yksilöllistymiseen. Samaan aikaan kun yhä useammalle kiinalaiselle avautuu
mahdollisuus opiskella ulkomailla, ulkomaille muutto kuitenkin kallistuu.
Suoritettu tutkimus paljastaa akateemisen integraation kolme vaihetta, jotka
kiinalaiset opiskelijat ideaalitilanteessa käyvät läpi Suomessa tai Saksassa
opiskellessaan. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija kehittää vieraan kielen taitojaan
ymmärtääkseen opetuksen sisältöjä. Tätä vaihetta kuvataan pintaoppimisen termillä.
Opiskelijan on kuitenkin pyrittävä syväoppimiseen saadakseen paremman ymmärryksen opituista sisällöistä. Kolmannessa, transformatiivisen oppimisen vaiheessa opiskelija kehittää kriittisen ja innovatiivisen ajattelun kykyjään. Vaikka akateemiset ympäristöt ovat erilaisia Suomessa ja Saksassa, kiinalaisopiskelijat kohtasivat kummassakin maassa samanlaisia vaikeuksia akateemisen integraation prosessissaan. Yhteinen ongelma oli esimerkiksi vaikeus opiskella vieraalla kielellä, olipa tuo kieli englanti tai saksa.
Monet tutkimukseen osallistuneet kiinalaiset olivat asuneet uudessa
asuinmaassaan vuosikausia oppimatta käyttämään sujuvasti paikallista kieltä, mikä
vaikeutti heidän sopeutumistaan ja valmistumisen jälkeistä työn saantia. Tulokset
osoittavat, että myös monet rakenteelliset esteet voivat estää kiinalaisia opiskelijoita
jäämästä maahan pidemmäksi aikaa tai pysyvästi, vaikka he sitä tahtoisivatkin.
Epäjohdonmukainen ja ristiriitainen integraatio-infrastruktuuri voi jättää opiskelijat
jumiin ‘heikon integraation ansaan’, estäen heitä jäämästä opiskelumaahan
valmistumisen jälkeen.
Neljä suoritettua osatutkimusta osoittivat myös eroja kiinalaisopiskelijoiden
integraatiokokemuksissa Suomessa ja Saksassa. Saksankielisissä ohjelmissa Saksassa opiskelevilla näyttäisi olevan suuremmat paineet ja myös vaikeudet integroitua akateemiseen toimintaympäristöön kuin Suomessa englanninkielisissä ohjelmissa opiskelevilla. Toisaalta Saksassa opiskelevilla kiinalaisilla on paikallisen kielen taidon vuoksi Suomessa opiskelevia paremmat mahdollisuudet työllistymiseen
valmistumisen jälkeen.
tekijöitä, jotka edistävät kiinalaisten korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuutta Suomeen
ja Saksaan, sekä tutkia ja vertailla kiinalaisopiskelijoiden integraatiokokemuksia näissä
maissa. Aiemmissa tutkimuksissa on dokumentoitu kiinalaisten opiskelijoiden
kokemuksia lähinnä englanninkielisissä maissa kuten Yhdysvalloissa ja Isossa-
Britanniassa, sen sijaan heidän kokemuksistaan ei-englanninkielisissä maissa
tiedetään vain vähän. Nyt käsillä oleva väitöskirja kohdistuu kahteen eienglanninkieliseen maahan, Suomeen ja Saksaan, koska niissä vaikeus hallita
paikallista kieltä hankaloittaa kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista
yhteiskuntaan, sosiaalisten verkostojen rakentamista sekä valmistumisen jälkeistä
työllistymistä. Siinä missä aiempi tutkimus on keskittynyt etupäässä kansainvälisten
opiskelijoiden integraatioon akateemisissa konteksteissa, tämä tutkimus tarkastelee
kiinalaisopiskelijoiden integroitumista uusiin akateemisiin ja yhteiskunnallisiin
toimintaympäristöihin.
Tutkimuksen aineisto koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista (n=58),
jotka tehtiin vuosina 2015 ja 2016. Haastateltavat olivat Suomessa tai Saksassa
opiskelleita mannerkiinalaisia korkeakouluopiskelijoita. Opiskelijoiden tausta vaihteli
sukupuolen, iän, pääaineen, työ- ja opiskelukokemusten, maassa oleskelun keston ja
asuinpaikan sijainnin suhteen. Jotkut haastateltavat opiskelivat Suomessa tai Saksassa vain yhden lukukauden, mutta toiset olivat olleet uudessa asuinmaassa jopa yli viisi vuotta. Tämä vaihtelevuus maassaolon kestossa mahdollisti opiskelijoiden
integraatiokokemusten analysoinnin muuttoprosessin eri vaiheissa.
Artikkeliväitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta ja niiden perusteella
kirjoitetuista neljästä artikkelista. Ensimmäinen osatutkimus kohdistui
kiinalaisopiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta edistäviin tekijöihin, erityisesti ns.
muuttoliiketeollisuuteen (migration industry). Toisessa osatutkimuksessa analysoitiin
Suomessa opiskelevien kiinalaisten integraatiokokemuksia akateemisen, sosiaalisen,
kulttuurisen ja taloudellisen ulottuvuuden sisältävän teoreettisen viitekehyksen
avulla. Kolmas osatutkimus tarkasteli Saksassa opiskelleiden opiskelijoiden
akateemisen integraation kokemuksia ja selviytymisstrategioita sekä akateemisen ja
sosiaalisen integraationyhteyksiä. Neljäs osatutkimus keskittyi erityisesti niiden
kiinalaisopiskelijoiden integraatiokokemuksiin, jotka halusivat jäädä Suomeen tai
Saksaan valmistumisen jälkeen. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettu artikkeli esittelee
kiinalaisopiskelijoiden keskuudessa havaitun ilmiön, ‘heikon integraation ansan’
(weak integration trap), jonka analysointiin käytetään integraatiopyrkimysten (integration aspirations) ja integraatio- infrastruktuurin käsitteisiin perustuvaa teoreettista viitekehystä.
Tutkimuksen tulokset nostavat esiin muuttoliiketeollisuuden merkityksen
kiinalaisopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden helpottamisessa ja säätelyssä.
Korkeakoulukentällä toimiva muuttoliiketeollisuus on Kiinassa täysimittainen
teollisuudenala, joka tarjoaa palveluja muuttoprosessin eri vaiheissa: yliopiston ja
opiskelupaikan valinnassa, hakemusten teossa ja lähettämisessä, oleskeluluvan
hakemisessa ja muuton valmistelussa. Muuttoliiketeollisuuden kasvava vaikutus on
johtanut opiskelijaliikkuvuuden kohdemaiden monipuolistumiseen, mikä näkyy
muun muassa kiinalaisopiskelijoiden mobilisaationa ei-englanninkielisiin maihin
kuten Suomeen ja Saksaan. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että
muuttoliiketeollisuus korvaa enenevästi henkilökohtaisia verkostoja
opiskelijaliikkuvuuden helpottamisessa ja voi samalla johtaa opiskelijaliikkuvuuden
yksilöllistymiseen. Samaan aikaan kun yhä useammalle kiinalaiselle avautuu
mahdollisuus opiskella ulkomailla, ulkomaille muutto kuitenkin kallistuu.
Suoritettu tutkimus paljastaa akateemisen integraation kolme vaihetta, jotka
kiinalaiset opiskelijat ideaalitilanteessa käyvät läpi Suomessa tai Saksassa
opiskellessaan. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija kehittää vieraan kielen taitojaan
ymmärtääkseen opetuksen sisältöjä. Tätä vaihetta kuvataan pintaoppimisen termillä.
Opiskelijan on kuitenkin pyrittävä syväoppimiseen saadakseen paremman ymmärryksen opituista sisällöistä. Kolmannessa, transformatiivisen oppimisen vaiheessa opiskelija kehittää kriittisen ja innovatiivisen ajattelun kykyjään. Vaikka akateemiset ympäristöt ovat erilaisia Suomessa ja Saksassa, kiinalaisopiskelijat kohtasivat kummassakin maassa samanlaisia vaikeuksia akateemisen integraation prosessissaan. Yhteinen ongelma oli esimerkiksi vaikeus opiskella vieraalla kielellä, olipa tuo kieli englanti tai saksa.
Monet tutkimukseen osallistuneet kiinalaiset olivat asuneet uudessa
asuinmaassaan vuosikausia oppimatta käyttämään sujuvasti paikallista kieltä, mikä
vaikeutti heidän sopeutumistaan ja valmistumisen jälkeistä työn saantia. Tulokset
osoittavat, että myös monet rakenteelliset esteet voivat estää kiinalaisia opiskelijoita
jäämästä maahan pidemmäksi aikaa tai pysyvästi, vaikka he sitä tahtoisivatkin.
Epäjohdonmukainen ja ristiriitainen integraatio-infrastruktuuri voi jättää opiskelijat
jumiin ‘heikon integraation ansaan’, estäen heitä jäämästä opiskelumaahan
valmistumisen jälkeen.
Neljä suoritettua osatutkimusta osoittivat myös eroja kiinalaisopiskelijoiden
integraatiokokemuksissa Suomessa ja Saksassa. Saksankielisissä ohjelmissa Saksassa opiskelevilla näyttäisi olevan suuremmat paineet ja myös vaikeudet integroitua akateemiseen toimintaympäristöön kuin Suomessa englanninkielisissä ohjelmissa opiskelevilla. Toisaalta Saksassa opiskelevilla kiinalaisilla on paikallisen kielen taidon vuoksi Suomessa opiskelevia paremmat mahdollisuudet työllistymiseen
valmistumisen jälkeen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4671]