The Journey of a Thousand Miles : Chinese Student Migration and Integration in Finland and Germany

Abstract

Tämän cotutelle-sopimukseen perustuvan yhteisväitöskirjan tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka edistävät kiinalaisten korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuutta Suomeen ja Saksaan, sekä tutkia ja vertailla kiinalaisopiskelijoiden integraatiokokemuksia näissä maissa. Aiemmissa tutkimuksissa on dokumentoitu kiinalaisten opiskelijoiden kokemuksia lähinnä englanninkielisissä maissa kuten Yhdysvalloissa ja Isossa- Britanniassa, sen sijaan heidän kokemuksistaan ei-englanninkielisissä maissa tiedetään vain vähän. Nyt käsillä oleva väitöskirja kohdistuu kahteen eienglanninkieliseen maahan, Suomeen ja Saksaan, koska niissä vaikeus hallita paikallista kieltä hankaloittaa kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista yhteiskuntaan, sosiaalisten verkostojen rakentamista sekä valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Siinä missä aiempi tutkimus on keskittynyt etupäässä kansainvälisten opiskelijoiden integraatioon akateemisissa konteksteissa, tämä tutkimus tarkastelee kiinalaisopiskelijoiden integroitumista uusiin akateemisiin ja yhteiskunnallisiin toimintaympäristöihin.

Tutkimuksen aineisto koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista (n=58), jotka tehtiin vuosina 2015 ja 2016. Haastateltavat olivat Suomessa tai Saksassa opiskelleita mannerkiinalaisia korkeakouluopiskelijoita. Opiskelijoiden tausta vaihteli sukupuolen, iän, pääaineen, työ- ja opiskelukokemusten, maassa oleskelun keston ja asuinpaikan sijainnin suhteen. Jotkut haastateltavat opiskelivat Suomessa tai Saksassa vain yhden lukukauden, mutta toiset olivat olleet uudessa asuinmaassa jopa yli viisi vuotta. Tämä vaihtelevuus maassaolon kestossa mahdollisti opiskelijoiden integraatiokokemusten analysoinnin muuttoprosessin eri vaiheissa.

Artikkeliväitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta ja niiden perusteella kirjoitetuista neljästä artikkelista. Ensimmäinen osatutkimus kohdistui kiinalaisopiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta edistäviin tekijöihin, erityisesti ns. muuttoliiketeollisuuteen (migration industry). Toisessa osatutkimuksessa analysoitiin Suomessa opiskelevien kiinalaisten integraatiokokemuksia akateemisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen ulottuvuuden sisältävän teoreettisen viitekehyksen avulla. Kolmas osatutkimus tarkasteli Saksassa opiskelleiden opiskelijoiden akateemisen integraation kokemuksia ja selviytymisstrategioita sekä akateemisen ja sosiaalisen integraationyhteyksiä. Neljäs osatutkimus keskittyi erityisesti niiden kiinalaisopiskelijoiden integraatiokokemuksiin, jotka halusivat jäädä Suomeen tai Saksaan valmistumisen jälkeen. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettu artikkeli esittelee kiinalaisopiskelijoiden keskuudessa havaitun ilmiön, ‘heikon integraation ansan’ (weak integration trap), jonka analysointiin käytetään integraatiopyrkimysten (integration aspirations) ja integraatio- infrastruktuurin käsitteisiin perustuvaa teoreettista viitekehystä.

Tutkimuksen tulokset nostavat esiin muuttoliiketeollisuuden merkityksen kiinalaisopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden helpottamisessa ja säätelyssä. Korkeakoulukentällä toimiva muuttoliiketeollisuus on Kiinassa täysimittainen teollisuudenala, joka tarjoaa palveluja muuttoprosessin eri vaiheissa: yliopiston ja opiskelupaikan valinnassa, hakemusten teossa ja lähettämisessä, oleskeluluvan hakemisessa ja muuton valmistelussa. Muuttoliiketeollisuuden kasvava vaikutus on johtanut opiskelijaliikkuvuuden kohdemaiden monipuolistumiseen, mikä näkyy muun muassa kiinalaisopiskelijoiden mobilisaationa ei-englanninkielisiin maihin kuten Suomeen ja Saksaan. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että muuttoliiketeollisuus korvaa enenevästi henkilökohtaisia verkostoja opiskelijaliikkuvuuden helpottamisessa ja voi samalla johtaa opiskelijaliikkuvuuden yksilöllistymiseen. Samaan aikaan kun yhä useammalle kiinalaiselle avautuu mahdollisuus opiskella ulkomailla, ulkomaille muutto kuitenkin kallistuu.

Suoritettu tutkimus paljastaa akateemisen integraation kolme vaihetta, jotka kiinalaiset opiskelijat ideaalitilanteessa käyvät läpi Suomessa tai Saksassa opiskellessaan. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija kehittää vieraan kielen taitojaan ymmärtääkseen opetuksen sisältöjä. Tätä vaihetta kuvataan pintaoppimisen termillä. Opiskelijan on kuitenkin pyrittävä syväoppimiseen saadakseen paremman ymmärryksen opituista sisällöistä. Kolmannessa, transformatiivisen oppimisen vaiheessa opiskelija kehittää kriittisen ja innovatiivisen ajattelun kykyjään. Vaikka akateemiset ympäristöt ovat erilaisia Suomessa ja Saksassa, kiinalaisopiskelijat kohtasivat kummassakin maassa samanlaisia vaikeuksia akateemisen integraation prosessissaan. Yhteinen ongelma oli esimerkiksi vaikeus opiskella vieraalla kielellä, olipa tuo kieli englanti tai saksa.

Monet tutkimukseen osallistuneet kiinalaiset olivat asuneet uudessa asuinmaassaan vuosikausia oppimatta käyttämään sujuvasti paikallista kieltä, mikä vaikeutti heidän sopeutumistaan ja valmistumisen jälkeistä työn saantia. Tulokset osoittavat, että myös monet rakenteelliset esteet voivat estää kiinalaisia opiskelijoita jäämästä maahan pidemmäksi aikaa tai pysyvästi, vaikka he sitä tahtoisivatkin. Epäjohdonmukainen ja ristiriitainen integraatio-infrastruktuuri voi jättää opiskelijat jumiin ‘heikon integraation ansaan’, estäen heitä jäämästä opiskelumaahan valmistumisen jälkeen.

Neljä suoritettua osatutkimusta osoittivat myös eroja kiinalaisopiskelijoiden integraatiokokemuksissa Suomessa ja Saksassa. Saksankielisissä ohjelmissa Saksassa opiskelevilla näyttäisi olevan suuremmat paineet ja myös vaikeudet integroitua akateemiseen toimintaympäristöön kuin Suomessa englanninkielisissä ohjelmissa opiskelevilla. Toisaalta Saksassa opiskelevilla kiinalaisilla on paikallisen kielen taidon vuoksi Suomessa opiskelevia paremmat mahdollisuudet työllistymiseen valmistumisen jälkeen.

The objective of this joint doctoral dissertation was to identify the drivers of Chinese student mobility to Finland and Germany, and to explore the students’ integration experiences in these countries. While past research has repeatedly documented the experiences of Chinese students studying in Anglophone countries such as the U.S.A. and the U.K., little is known about their experiences in non-Anglophone countries. This doctoral research focused on two non-Anglophone countries because the local languages pose serious challenges to overseas students when trying to adapt to the host society, build social networks, or find work after graduation. While previous research has often addressed issues related to the international students’ integration within the academic circles, the present research considers Chinese students’ integration not only into the academic settings but also into the societal environments.

The data was collected through semi-structured interviews (n=58) with mainland Chinese tertiary-level students in Finland and Germany in years 2015 and 2016. The group of respondents included degree students from a wide variety of backgrounds in terms of gender, age, major subject, previous work and study experience, duration of residence, and current location. The interviewees included both students who were studying in Finland or Germany for just one semester and students who had been residing in the respective countries for more than five years. This made it possible to estimate the students’ integration experiences in different phases of their migration trajectories.

The dissertation consists of four sub-studies resulting to four published articles. Study I examined the drivers of Chinese student mobility, in particular the role of migration industry in channeling and facilitating the international student migration. Study II proposed a conceptual framework for integration (including academic, social, economic, and cultural domains) for analyzing Chinese students’ integration experiences in Finland, while Study III explored the students’ academic integration experiences and coping strategies in Germany and analyzed the interconnections of academic and social integration processes. Study IV focused particularly to the integration experiences of those Chinese students who wished to stay in Finland or Germany after graduation. It introduced the notion of ‘weak integration trap’ observed among Chinese students. The related article analyzed the causes and implications of ‘weak integration trap’ using the theoretical frameworks of integration aspiration and integration infrastructure. The joint dissertation includes two summary reports (due to the German and Finnish requirements) which give an overview of the research set and summarize the main research findings.

The findings emphasize the importance of the migration industry in facilitating and channeling Chinese student migration. The education migration industry in China exemplifies a fully-fledged industry that provides services for all phases of student migration: it facilitates student migration from initial choice of universities and study destinations to the preparation and sending of applications for university application material, and finally applies for the visa and prepares the students for departure. Further, the increasing influence of the migration industry has resulted in a diversification of migration destinations, as exemplified by Chinese students’ mobility to non-Anglophone countries like Finland and Germany. The findings imply that the migration industry may increasingly replace the role of migrants’ personal networks in facilitating cross-border migration, and also lead to individualization of student migration. It is evident that although studies abroad have become more accessible for Chinese, they have also become more financially burdensome.

The findings revealed three stages of academic integration that Chinese students should ideally go through during their studies abroad. At the first stage, the students need to develop foreign language skills to understand the content of teaching (surface learning). At the second stage, the students need to gain a more profound understanding of the contents of learning (deeper learning). At the third stage, the students should go through the stage of transformative learning to develop critical thinking and innovative thinking capabilities. The findings show that although the academic environments in Finland and Germany are different, the Chinese students experience many similar challenges while integrating into the academic contexts, such as difficulties in studying in a foreign language, whether English or German.

The findings show that among Chinese students studying in non-Anglophone countries, it is rather common that the students spend many years in the host society without becoming fluent in the local language, which creates barriers to their adaptation and job seeking processes after graduation. The students’ aspirations to remain long-term or permanently in the host society may also be inhibited by structural barriers. An inconsistent and unsynchronized integration infrastructure may leave the students stuck in a ‘weak integration trap’, inhibiting them from staying on in the host society after graduation.

The four sub-studies conducted also identified differences in the Chinese students’ integration experiences in Finland and Germany. The students studying on German-taught programs in Germany seem to have significantly higher pressures and greater difficulties with their academic integration than do the Chinese students studying on English-taught programs in Finland. However, the students studying in Germany have higher chances of finding employment after graduation because of better proficiency in the local language.