Reverse Genetics to Study Immunity against Mycobacteria in Zebrafish (Danio rerio)
Ojanen, Markus (2019)
Ojanen, Markus
Tampereen yliopisto
2019
Immunologia - Immunology
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2019-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0995-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0995-4
Tiivistelmä
Tuberkuloosi aiheuttaa vuosittain yli miljoona kuolonuhria. Taudin aiheuttaja on
solunsisäinen bakteeri Mycobacterium tuberculosis, eikä sen aiheuttamaa infektiota vastaan ole täysin estävää rokotetta. Koska tuberkuloosi-infektio on hankala parantaa nykyisillä lääkkeillä ja lääkeresistenssien M. tuberculosis -kantojen määrä on kasvussa, uusien tuberkuloosihoitojen kehittäminen on tarpeellista. Ihmisen geneettiset tekijät vaikuttavat tuberkuloosialttiuteen, minkä vuoksi uusien mykobakteeri-infektioon vaikuttavien geenien seulominen sekä niiden tutkiminen systeemisesti sopivissa malliorganismeissa toimii hyvänä lähtökohtana lääkekehitykselle.
Saatavilla olevien kaupallisten mutanttikalalinjojen ja tehokkaiden genominmuokkaustyökalujen, kuten clustered regularly interspaced short
palindromic repeats (CRISPR)/CRISPR-associated 9 (Cas9) -systeemin, vuoksi
seeprakala (Danio rerio) on geneettisesti muokattavissa oleva vaihtoehto
geenikohtaisten vaikutusten tutkimiseksi eliötasolla. Tämän lisäksi seeprakalan
Mycobacterium marinum -infektio mallintaa useita piirteitä ihmisen tuberkuloosiinfektiosta, tarjoten turvallisen ja taloudellisen mallin mykobakteeripatogeneesin tutkimiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tuberkuloosialttiuteen vaikuttavia geenejä käyttäen seeprakalan M. marinum -infektiomallia. Tutkimuksen tavoitteina oli pystyttää tiedekunnan sisäinen seeprakalan CRISPR/Cas9-mutageneesimenetelmä ja varmentaa, että menetelmällä voidaan tehokkaasti luoda kohdennettuja mutaatioita seeprakalan genomiin, sekä tutkia T-solujen toiminnalle tärkeää FURINsäätelyproteiinia ja mikrobien tunnistusproteiineja, Intelektiinejä, seeprakalan mykobakteeri-immuniteetissä.
Käyttämällä kaupallisesti saatavilla olevaa furinAtd204e -seeprakalalinjaa,
furinAtd204e/+ -mutanteilla osoitettiin olevan normaaliolosuhteissa yli-ilmentyneet
auttaja-T-soluille tyypilliset transkriptiotekijät tbx21, gata3 ja foxp3a verrattuna
villityypin kaloihin. Sen lisäksi furinAtd204e/+ mutanteilla havaittiin olevan alentuneet furinA-lähetti-RNA-tasot ja furinA-geenin olevan indusoitunut M. marinum -infektiossa. Osoitimme myös, että furinAtd204e/+ -mutanttikaloilla oli infektiossa lisääntynyt tulehdusvaste, jota kuvasti kasvaneet tnfa, lta ja il17a/f3 ilmentymistasot, ja joka assosioitui matalampiin mykobakteerimääriin kroonisessa infektiossa.
CRISPR/Cas9-menetelmän toimivuuden osoitimme mutatoimalla enhanced green
fluorescent protein –geenin transgeenisessä tg(fli1a:egfp) seeprakalalinjassa. Tämän lisäksi onnistuimme CRISPR/Cas9-teknologian avulla muokkaamaan endogeeniset ca10a ja ca10b geenit seeprakalan alkioissa.
Pohjautuen genominlaajuiseen ilmentymisanalyysiin itln3-geenin havaittiin olevan eräs korkeimmin ilmentyneistä seeprakalan geeneistä M. marinum -infektiossa. Tästä johtuen CRISPR/Cas9-menetelmää käytettiin itln3uta145 ja itln3uta148 - mutanttiseeprakalalinjojen tuottamiseksi ja itln3-puutoksen vaikutuksen selvittämiseksi mykobakteeri-infektiossa. Huolimatta selkeästi kohonneesta ilmentymistasosta, itln3-geenin havaittiin olevan merkityksetön immuunivasteessa M. marinumia vastaan, sillä homotsygooteilla itln3-mutanteilla oli infektiossa verrattavissa olevat mykobakteerimäärät sekä selviytyminen villityypin kontrollikaloihin nähden. Lisätutkimuksia tarvitaan arvioimaan voitaisiinko FURINja ITLN-proteiinitasoja käyttää uusina diagnostisina mittareina tuberkuloosissa ja olisiko FURIN-inhibiittoreita mahdollista käyttää mykobakteerilääkkeinä.
solunsisäinen bakteeri Mycobacterium tuberculosis, eikä sen aiheuttamaa infektiota vastaan ole täysin estävää rokotetta. Koska tuberkuloosi-infektio on hankala parantaa nykyisillä lääkkeillä ja lääkeresistenssien M. tuberculosis -kantojen määrä on kasvussa, uusien tuberkuloosihoitojen kehittäminen on tarpeellista. Ihmisen geneettiset tekijät vaikuttavat tuberkuloosialttiuteen, minkä vuoksi uusien mykobakteeri-infektioon vaikuttavien geenien seulominen sekä niiden tutkiminen systeemisesti sopivissa malliorganismeissa toimii hyvänä lähtökohtana lääkekehitykselle.
Saatavilla olevien kaupallisten mutanttikalalinjojen ja tehokkaiden genominmuokkaustyökalujen, kuten clustered regularly interspaced short
palindromic repeats (CRISPR)/CRISPR-associated 9 (Cas9) -systeemin, vuoksi
seeprakala (Danio rerio) on geneettisesti muokattavissa oleva vaihtoehto
geenikohtaisten vaikutusten tutkimiseksi eliötasolla. Tämän lisäksi seeprakalan
Mycobacterium marinum -infektio mallintaa useita piirteitä ihmisen tuberkuloosiinfektiosta, tarjoten turvallisen ja taloudellisen mallin mykobakteeripatogeneesin tutkimiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tuberkuloosialttiuteen vaikuttavia geenejä käyttäen seeprakalan M. marinum -infektiomallia. Tutkimuksen tavoitteina oli pystyttää tiedekunnan sisäinen seeprakalan CRISPR/Cas9-mutageneesimenetelmä ja varmentaa, että menetelmällä voidaan tehokkaasti luoda kohdennettuja mutaatioita seeprakalan genomiin, sekä tutkia T-solujen toiminnalle tärkeää FURINsäätelyproteiinia ja mikrobien tunnistusproteiineja, Intelektiinejä, seeprakalan mykobakteeri-immuniteetissä.
Käyttämällä kaupallisesti saatavilla olevaa furinAtd204e -seeprakalalinjaa,
furinAtd204e/+ -mutanteilla osoitettiin olevan normaaliolosuhteissa yli-ilmentyneet
auttaja-T-soluille tyypilliset transkriptiotekijät tbx21, gata3 ja foxp3a verrattuna
villityypin kaloihin. Sen lisäksi furinAtd204e/+ mutanteilla havaittiin olevan alentuneet furinA-lähetti-RNA-tasot ja furinA-geenin olevan indusoitunut M. marinum -infektiossa. Osoitimme myös, että furinAtd204e/+ -mutanttikaloilla oli infektiossa lisääntynyt tulehdusvaste, jota kuvasti kasvaneet tnfa, lta ja il17a/f3 ilmentymistasot, ja joka assosioitui matalampiin mykobakteerimääriin kroonisessa infektiossa.
CRISPR/Cas9-menetelmän toimivuuden osoitimme mutatoimalla enhanced green
fluorescent protein –geenin transgeenisessä tg(fli1a:egfp) seeprakalalinjassa. Tämän lisäksi onnistuimme CRISPR/Cas9-teknologian avulla muokkaamaan endogeeniset ca10a ja ca10b geenit seeprakalan alkioissa.
Pohjautuen genominlaajuiseen ilmentymisanalyysiin itln3-geenin havaittiin olevan eräs korkeimmin ilmentyneistä seeprakalan geeneistä M. marinum -infektiossa. Tästä johtuen CRISPR/Cas9-menetelmää käytettiin itln3uta145 ja itln3uta148 - mutanttiseeprakalalinjojen tuottamiseksi ja itln3-puutoksen vaikutuksen selvittämiseksi mykobakteeri-infektiossa. Huolimatta selkeästi kohonneesta ilmentymistasosta, itln3-geenin havaittiin olevan merkityksetön immuunivasteessa M. marinumia vastaan, sillä homotsygooteilla itln3-mutanteilla oli infektiossa verrattavissa olevat mykobakteerimäärät sekä selviytyminen villityypin kontrollikaloihin nähden. Lisätutkimuksia tarvitaan arvioimaan voitaisiinko FURINja ITLN-proteiinitasoja käyttää uusina diagnostisina mittareina tuberkuloosissa ja olisiko FURIN-inhibiittoreita mahdollista käyttää mykobakteerilääkkeinä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4850]