"Aukaisisin sillai kiroillen" : suomalainen klikkiotsikointi yleisön arvioinnissa
Kykkänen, Valtteri (2018)
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031044
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031044
Tiivistelmä
Tutkielmassa otetaan selvää klikkiotsikointi-ilmiöstä. Aihetta lähestytään yleisön eli verkonkäyttäjien näkökulmasta. Klikkiotsikolla tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan verkko-otsikkoa, joka on laadittu mahdollisimman houkuttelevaksi. Otsikossa usein piilotellaan jutun varsinaista sisältöä ja tarkoituksena on saada lukija klikkaamaan eli avaamaan juttu. Houkuttelussa käytetään monia erilaisia kielellisiä keinoja. Kritiikki tätä otsikoimisen tapaa kohtaan on yleistynyt viime vuosina, ja paljon näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa on saanut esimerkiksi Klikinsäästäjä-sivusto Facebookissa.
Tutkielmassa käydään läpi klikkiotsikon määritelmää ja esitellään niitä kielellisiä keinoja, joilla verkko-otsikoita laaditaan houkutteleviksi. Tyypillisessä klikkiotsikossa saatetaan käyttää esimerkiksi kiertoilmauksia, liioittelua, eteenpäin viittaamista ja demonstratiivipronomineja. Myös hyvän otsikoinnin periaatteita käsitellään alan oppikirjojen kautta. Syitä klikkiotsikoinnin synnylle haetaan tutustumalla keltaisen lehdistön historiaan ja suomalaisten iltapäivälehtien tapaan vangita lukijan tai ostajan huomio. Verkkojournalismin syntyä ja verkkojuttujen mittaamista käsitellään myös.
Aineisto koostuu kahdesta ryhmähaastattelusta, joista ensimmäinen tehtiin joulukuussa 2017 ja toinen helmikuussa 2018. Ensimmäinen ryhmä koostui tamperelaisen Sammon keskuslukion opiskelijoista ja toinen ryhmä Tampereen Kalevalaiset Naiset -kulttuuriyhdistyksen jäsenistä. Ryhmäkeskusteluissa esitin osallistujille kymmenen verkko-otsikkoa, jotka olin valinnut suomalaisten medioiden verkkosivuilta. Pyrin keskustelujen avulla selvittämään, mihin asioihin verkonkäyttäjät kiinnittävät huomiota otsikoissa ja miten he suhtautuvat houkutteleviksi laadittuihin otsikoihin.
Ryhmähaastattelujen perusteella keskustelijat kiinnittävät otsikossa huomiota kokonaisuuteen ja lähtökohtaisesti ovat kriittisiä tiedon panttaamista kohtaan. He ovat kuitenkin valmiita avaamaan jutun, jos tunnistavat sen aihepiirin itselleen tärkeäksi. Otsikoihin suhtauduttiin myös humoristisesti ja tietynlaisissa aiheissa kevyempi lähestymistapa ja houkuttelu koettiin hyväksyttävämmäksi kuin vakavammissa aiheissa. Yksi johtopäätöksistäni on, että klikkiotsikointi alkaa olla vakiintunut kielenkäytön tapa, joka ei ole katoamassa, vaikka verkkojuttujen mittaamisen tapa muuttuu ja kehittyy jatkuvasti.
Tutkielmassa käydään läpi klikkiotsikon määritelmää ja esitellään niitä kielellisiä keinoja, joilla verkko-otsikoita laaditaan houkutteleviksi. Tyypillisessä klikkiotsikossa saatetaan käyttää esimerkiksi kiertoilmauksia, liioittelua, eteenpäin viittaamista ja demonstratiivipronomineja. Myös hyvän otsikoinnin periaatteita käsitellään alan oppikirjojen kautta. Syitä klikkiotsikoinnin synnylle haetaan tutustumalla keltaisen lehdistön historiaan ja suomalaisten iltapäivälehtien tapaan vangita lukijan tai ostajan huomio. Verkkojournalismin syntyä ja verkkojuttujen mittaamista käsitellään myös.
Aineisto koostuu kahdesta ryhmähaastattelusta, joista ensimmäinen tehtiin joulukuussa 2017 ja toinen helmikuussa 2018. Ensimmäinen ryhmä koostui tamperelaisen Sammon keskuslukion opiskelijoista ja toinen ryhmä Tampereen Kalevalaiset Naiset -kulttuuriyhdistyksen jäsenistä. Ryhmäkeskusteluissa esitin osallistujille kymmenen verkko-otsikkoa, jotka olin valinnut suomalaisten medioiden verkkosivuilta. Pyrin keskustelujen avulla selvittämään, mihin asioihin verkonkäyttäjät kiinnittävät huomiota otsikoissa ja miten he suhtautuvat houkutteleviksi laadittuihin otsikoihin.
Ryhmähaastattelujen perusteella keskustelijat kiinnittävät otsikossa huomiota kokonaisuuteen ja lähtökohtaisesti ovat kriittisiä tiedon panttaamista kohtaan. He ovat kuitenkin valmiita avaamaan jutun, jos tunnistavat sen aihepiirin itselleen tärkeäksi. Otsikoihin suhtauduttiin myös humoristisesti ja tietynlaisissa aiheissa kevyempi lähestymistapa ja houkuttelu koettiin hyväksyttävämmäksi kuin vakavammissa aiheissa. Yksi johtopäätöksistäni on, että klikkiotsikointi alkaa olla vakiintunut kielenkäytön tapa, joka ei ole katoamassa, vaikka verkkojuttujen mittaamisen tapa muuttuu ja kehittyy jatkuvasti.