Johdetaanko poliisin suorittamia esitutkintakuulusteluja? : tutkimus poliisin kuulusteluprosessin johtamisesta
Mäkelä, Pauli (2018)
Mäkelä, Pauli
2018
Turvallisuushallinnon maisteriohjelma - Master's Programme in Security Administration
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031040
Tiivistelmä
Tutkielmassa on kyse johtamistutkimuksesta, erityisesti prosessien johtamisen näkökulmasta. Tarkasteltavana prosessina ovat poliisihallinnossa tehtävät rikosprosessiin sisältyvät kuulustelut ja niiden johtaminen. Tutkielmassa tarkastellaan poliisin suorittamia esitutkintakuulusteluja johtamisen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää mitä kuulustelujen johtamisella tarkoitetaan ja ovatko kuulustelut johdettua toimintaa vai itseohjautuvaa toimintaa.
Asiaa tarkastellaan kuulustelijoiden näkökulmasta. Aineistona käytetään kahdelle kuulusteluopin kurssille tehtyä kyselyä. Kyselyissä on selvitetty mitä vastaajat ymmärtävät kuulustelujen johtamisella ja miten kyselyyn liittyviä kuulusteluja on johdettu. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään johtamista yleisesti, poliisin johtamista sekä osaamisen johtamista.
Tutkielman yksi keskeinen johtopäätös on, että kuulustelun johtamisella tarkoitetaan tutkinnanjohtajan tekemää kuulustelun johtamista ohjeistamalla, suuntaamalla, tavoitteita asettamalla ja valvonnalla. Käytännössä tutkinnanjohtajat eivät kuitenkaan kuulusteluja johda. Tämä aiheuttaa johtamisvajetta ja itsensä johtamista. Esitutkintalain tavoitteen mukaista tutkinnan kaksitasoisuutta ja sen edellyttämää johtotason kiinteämpää seurantaa ei kuulusteluissa ole saavutettu. Saattaa olla, että kuulustelujen johtamisessa tukeudutaan liiaksi ja perusteetta suoriteportaan osaamiseen.
Tutkinnanjohtajien koulutukseen ja osaamiseen olisi panostettava, jotta kuulustelujen johtaminen lisääntyisi ja sitä kautta kuulustelujen taso paranisi.
Asiaa tarkastellaan kuulustelijoiden näkökulmasta. Aineistona käytetään kahdelle kuulusteluopin kurssille tehtyä kyselyä. Kyselyissä on selvitetty mitä vastaajat ymmärtävät kuulustelujen johtamisella ja miten kyselyyn liittyviä kuulusteluja on johdettu. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään johtamista yleisesti, poliisin johtamista sekä osaamisen johtamista.
Tutkielman yksi keskeinen johtopäätös on, että kuulustelun johtamisella tarkoitetaan tutkinnanjohtajan tekemää kuulustelun johtamista ohjeistamalla, suuntaamalla, tavoitteita asettamalla ja valvonnalla. Käytännössä tutkinnanjohtajat eivät kuitenkaan kuulusteluja johda. Tämä aiheuttaa johtamisvajetta ja itsensä johtamista. Esitutkintalain tavoitteen mukaista tutkinnan kaksitasoisuutta ja sen edellyttämää johtotason kiinteämpää seurantaa ei kuulusteluissa ole saavutettu. Saattaa olla, että kuulustelujen johtamisessa tukeudutaan liiaksi ja perusteetta suoriteportaan osaamiseen.
Tutkinnanjohtajien koulutukseen ja osaamiseen olisi panostettava, jotta kuulustelujen johtaminen lisääntyisi ja sitä kautta kuulustelujen taso paranisi.