Institutionalismi ja polkuriippuvuus sote-uudistuksessa
Valtokari, Maria (2018)
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031037
Tiivistelmä
Kansainvälisesti institutionalismi, instituutiot ja polkuriippuvuus julkisen hallinnon ja erityisesti julkisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen reformeissa on laajasti tutkittu aihe. Suomessa vastaavaa tutkimusperinnettä ei ole muutamaa artikkelia lukuun ottamatta. Tämä tutkimus käsittelee institutionalismia, instituutioita ja polkuriippuvuutta meneillään olevassa sote-uudistuksessa, joka on osa laajempaa maakunta- ja sote-uudistuskokonaisuutta. Pro gradu–tutkielman tavoitteena oli luoda uutta tietoa maakuntauudistuksen osauudistuksesta sote-uudistuksesta ja sen polkuriippuvuudesta.
Pro gradu -tutkielmassa sote-uudistus on nähty institutionalismin ja polkuriippuvuuden paradigmassa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu institutionalismista, instituutioista ja polkuriippuvuudesta. Metodologinen asemointi nousee pragmatismista. Tutkimustehtävänä oli etsiä maakuntien sote-uudistuksen dokumenteista viittauksia menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tutkimuskysymykset käsittelivät seikkoja, jotka viittasivat menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tutkimus rajautui sote-uudistuksen esiselvitys –vaiheen dokumentteihin. Tutkimuksen aineisto koostuu kaikkien maakuntien dokumenteista, joita oli yhteensä 26 kpl. Maakuntien dokumentit analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Maakuntien dokumenteista löydettyjen sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen viittaavien asioiden perusteella on havaittavissa viittauksia sekä menneeseen että tulevaan. Tämä antaa aiheen olettaa, että maakuntauudistuksen osauudistus sote-uudistus on osin polkuriippuva. Sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen viittaavina seikkoina olevat muutos ja haaste sopivat historiallisen institutionalismin kontekstiin. Historiallisen institutionalismin paradigman mukaan maakuntien sote-järjestelmien eri osat ovat täydentäneet toisiaan. Tulevaisuudessa sote-uudistusta tulisi ensiksi tutkia laajemmin polkuriippuvuuden, instituutioiden ja institutionalismin paradigmassa, sillä se voi antaa laajempaa ymmärrystä ja uutta tietoa sote-uudistuksen toteutumista ja toteuttamista ajatellen. Toiseksi tulisi tutkia sitä, miten hallituksen politiikka ja valtionhallinnon ohjeistus sote-uudistuksen toteuttamisesta on vaikuttanut sen suunnitteluun, toteuttamiseen ja toteutumiseen maakunnissa.
Pro gradu -tutkielmassa sote-uudistus on nähty institutionalismin ja polkuriippuvuuden paradigmassa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu institutionalismista, instituutioista ja polkuriippuvuudesta. Metodologinen asemointi nousee pragmatismista. Tutkimustehtävänä oli etsiä maakuntien sote-uudistuksen dokumenteista viittauksia menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tutkimuskysymykset käsittelivät seikkoja, jotka viittasivat menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tutkimus rajautui sote-uudistuksen esiselvitys –vaiheen dokumentteihin. Tutkimuksen aineisto koostuu kaikkien maakuntien dokumenteista, joita oli yhteensä 26 kpl. Maakuntien dokumentit analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Maakuntien dokumenteista löydettyjen sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen viittaavien asioiden perusteella on havaittavissa viittauksia sekä menneeseen että tulevaan. Tämä antaa aiheen olettaa, että maakuntauudistuksen osauudistus sote-uudistus on osin polkuriippuva. Sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen viittaavina seikkoina olevat muutos ja haaste sopivat historiallisen institutionalismin kontekstiin. Historiallisen institutionalismin paradigman mukaan maakuntien sote-järjestelmien eri osat ovat täydentäneet toisiaan. Tulevaisuudessa sote-uudistusta tulisi ensiksi tutkia laajemmin polkuriippuvuuden, instituutioiden ja institutionalismin paradigmassa, sillä se voi antaa laajempaa ymmärrystä ja uutta tietoa sote-uudistuksen toteutumista ja toteuttamista ajatellen. Toiseksi tulisi tutkia sitä, miten hallituksen politiikka ja valtionhallinnon ohjeistus sote-uudistuksen toteuttamisesta on vaikuttanut sen suunnitteluun, toteuttamiseen ja toteutumiseen maakunnissa.