"Eihän tässä työssä pärjää, jos ei sitä tuunaa." : tapaustutkimus työn tuunaamisesta ja muista työn imuun vaikuttavista tekijöistä luovan tietotyön asiantuntijaorganisaatiossa

Abstract

Tutkimuksessani tarkastelen työn tuunaamista ja muita työn imuun vaikuttavia tekijöitä luovan tietotyön asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkimukseni tavoitteena on tutkia aktiivisen työn tuunaamisen vaikutusta tutkittavan työyhteisön työn imuun ja lisäksi selvittää, millä tavoin työtä työyhteisössä tutkimusjakson aikana tuunataan. Näiden ohella kartoitan niitä muita tekijöitä, joilla on keskeinen vaikutus työn imun kokemukseen joko sitä edistäen tai sitä estäen. Työn imu on positiivinen ja energinen työhyvinvoinnin tila, jolla on myönteisiä vaikutuksia niin työsuoritukseen, työhön sitoutumiseen, aloitteellisuuteen kuin organisaation tuloksellisuuteenkin. Käsitteenä työn imu on suhteellisen tuore. Ensimmäiset kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset ovat ilmestyneet vuonna 2002.

Teoriataustoituksessa esittelen laajemmin työhyvinvoinnin käsitettä ja tietotyötä sekä Työterveyslaitoksen toteuttamaa Innostuksen spiraali -tutkimushanketta, jonka innoittamana tämä tutkimus on saanut alkunsa. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys sijoittuu positiiviseen työ- ja organisaatiopsykologiaan. Työn imun ja työn tuunaamisen aiempien tutkimusten ohella keskeisesti tutkimustani ja tulosten jäsentelyä ohjaa teoria työn voimavaroista ja työn vaatimuksista.

Tutkimukseni on pääosin laadullinen tapaustutkimus, ja aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Laadullisen tutkimusotteen ohella sovellan määrällistä tutkimusmenetelmää työn imun mittauksen osalta. Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta ja niistä litteroiduista materiaaleista sekä alku- ja lopputason työn imun mittauksista (n=8, n=6).

Tutkimustulosteni pohjalta tutkittavassa työyhteisössä vallitsee keskimääräistä korkeampi työn imu, eikä aktiivisella työn tuunaamisella ollut juurikaan vaikutusta siihen. Työn tuunaamiseen suhtauduttiin pitkälti henkilökohtaisesti ja työsuoritusorientoituneesti. Tuunaustoimien kohteeksi valikoitui ennen kaikkea asioita, joiden koettiin olevan jo hyvällä mallilla. Sen sijaan työn imua estäviksi tekijöiksi haastattelujen pohjalta analysoimiini kehittämistarpeisiin työn tuunaustoimilla ei pyritty vaikuttamaan. Työn tuunaamisen kautta paljastui myös mielenkiintoinen toiveiden ja toiminnan välinen ristiriita, jonka mukaan työntekijät kaipaavat lisää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, mutta ovat samalla lisänneet etätyöskentelyn määrää. Eniten työn imua tukeviksi tekijöiksi nousivat tietyt työn piirteet, työn itsenäisyys, joustavat työkäytänteet ja sosiaalinen pääoma. Työn imua estäviksi tekijöiksi paljastuivat epäselvyydet käytännöissä, tietyt työn piirteet, tiedon ja osaamisen keskittyminen sekä vähäinen vuorovaikutus, sisäiset ristiriidat ja toisinaan vallitseva negatiivinen ilmapiiri.