Pakolaiset vyöryivät, toimittajat kertoivat : uutistoimittajien ajatuksia pakolaiskriisistä ja sovittelujournalismin mahdollisuuksista poikkeustilanteessa
Rimaila, Elisa (2018)
Rimaila, Elisa
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031028
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee toimittajien kokemuksia ja käsityksiä vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin uutisoimisesta ja peilaa niitä sovittelujournalismin tarjoamiin ammatillisiin työkaluihin. Tutkielman aineisto koostuu viiden suomalaisen uutistoimittajan teemahaastatteluista, jotka on toteutettu kevään 2017 aikana.
Teoriaosuus käy läpi toimittajan työhön perinteisesti liitettyjä ammatillisia ihanteita ja käytäntöjä ja sitä, kuinka pakolaiskriisin kaltainen poikkeuksellinen tilanne niihin vaikuttaa. Tutkielmassa esitellään myös sovittelujournalismin käsite ja sen tarjoamat, toimittajien perinteisistä ammattikäytännöistä poikkeavat työskentelytavat. Sovittelujournalismi esitetään tässä tutkielmassa vaihtoehtoisena tapana selviytyä tilanteista, joita toimittajat kohtaavat käsitellessään pakolaiskriisin kaltaista herkästi polarisoituvaa aihepiiriä.
Haastatteluaineistosta käy ilmi, että toimittajat kokivat pakolaiskriisistä uutisoimisen tavallista hankalammaksi aiheeksi. Vaikeudet johtuivat ilmiön voimakkuudesta ja erityispiirteistä kuten faktojen tarkastamisen haasteellisuudesta, kielimuurista ja kulttuurieroista, mutta myös toimitusten käytännöistä, joissa ei juurikaan huomioitu tilanteenpoikkeuksellisuutta normaaleihin uutistapahtumiin verrattuna. Myös pakolaiskriisin kanssa yhtäaikaisesti noussut maahanmuuttovastainen ilmapiiri vaikutti toimittajien työskentelyolosuhteisiin.
Tässä tutkielmassa esitellään rauhan- ja konfliktintutkimukseen ja rauhanjournalismiin pe-rustuvan sovittelujournalismin tarjoamia keinoja. Niistä tärkeimpiä ovat jännitteen purkaminen, kuunteluttaminen ja keskusteluttaminen. Sovittelujournalismin käsite oli haastattelemilleni toimittajille varsin vieras eivätkä he suoraan olleet valmiita hyväksymään sitä työkalupakkiinsa. Tärkeämpää heille oli korostaa vakiintuneita ammatillisia käytäntöjä ja toimittajan ammattiin liitettyä puolueettomuuden ihannetta. Samanaikaisesti toimittajat halusivat kuitenkin esiintyä ihmisoikeuksien ja moraalisesti oikean toiminnan puolestapuhujina ja tuoda niitä arvoja työssään esiin.
Teoriaosuus käy läpi toimittajan työhön perinteisesti liitettyjä ammatillisia ihanteita ja käytäntöjä ja sitä, kuinka pakolaiskriisin kaltainen poikkeuksellinen tilanne niihin vaikuttaa. Tutkielmassa esitellään myös sovittelujournalismin käsite ja sen tarjoamat, toimittajien perinteisistä ammattikäytännöistä poikkeavat työskentelytavat. Sovittelujournalismi esitetään tässä tutkielmassa vaihtoehtoisena tapana selviytyä tilanteista, joita toimittajat kohtaavat käsitellessään pakolaiskriisin kaltaista herkästi polarisoituvaa aihepiiriä.
Haastatteluaineistosta käy ilmi, että toimittajat kokivat pakolaiskriisistä uutisoimisen tavallista hankalammaksi aiheeksi. Vaikeudet johtuivat ilmiön voimakkuudesta ja erityispiirteistä kuten faktojen tarkastamisen haasteellisuudesta, kielimuurista ja kulttuurieroista, mutta myös toimitusten käytännöistä, joissa ei juurikaan huomioitu tilanteenpoikkeuksellisuutta normaaleihin uutistapahtumiin verrattuna. Myös pakolaiskriisin kanssa yhtäaikaisesti noussut maahanmuuttovastainen ilmapiiri vaikutti toimittajien työskentelyolosuhteisiin.
Tässä tutkielmassa esitellään rauhan- ja konfliktintutkimukseen ja rauhanjournalismiin pe-rustuvan sovittelujournalismin tarjoamia keinoja. Niistä tärkeimpiä ovat jännitteen purkaminen, kuunteluttaminen ja keskusteluttaminen. Sovittelujournalismin käsite oli haastattelemilleni toimittajille varsin vieras eivätkä he suoraan olleet valmiita hyväksymään sitä työkalupakkiinsa. Tärkeämpää heille oli korostaa vakiintuneita ammatillisia käytäntöjä ja toimittajan ammattiin liitettyä puolueettomuuden ihannetta. Samanaikaisesti toimittajat halusivat kuitenkin esiintyä ihmisoikeuksien ja moraalisesti oikean toiminnan puolestapuhujina ja tuoda niitä arvoja työssään esiin.