Koulutuksen merkitys matkalla toivottuun tulevaisuuteen : tapaustutkimus tulevaisuuskuvista suomalaisten ja kenialaisten nuorten kuvaamina
Tanila-Pellikka, Kristiina (2018)
Tanila-Pellikka, Kristiina
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901031025
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset ja kenialaiset nuoret suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa, mitä päämääriä he asettavat itselleen ja miten he aikovat saavuttaa asetetut tavoitteet. Tarkoituksena oli myös selvittää, erosivatko suomalaisten ja kenialaisten nuorten tulevaisuudenkuvat toisistaan ja tarkastella kansainväliseen kouluyhteistyöhön osallistumisen vaikutusta nuorten oman tulevaisuuden suunnitteluun.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, sillä tutkimus rajoittuu ehdot täyttäviin suomalaisiin lukiolaisiin ja heidän yhteistyökoulujensa kenialaisiin opiskelijoihin. Suomalaiset lukiolaiset olivat vierailleet osana lukio-opintojaan Keniassa sijaitsevalle Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasemalle vuosina 2013-2015. Tutkimukseen osallistuneet kenialaiset opiskelijat osallistuivat koulujen välisiin yhteistyöprojekteihin suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Tutkimusaineiston empiirinen osuus koostui opiskelijoiden kirjoittamista lomakehaastatteluilla kerätyistä kirjoituksista, joita saatiin 170 opiskelijalta. Kirjoituksia oli 23 suomalaiselta opiskelijalta ja 54 kenialaiselta opiskelijalta, jotka olivat olleet yhteistyössä suomalaisten vierailujen aikana. Sen lisäksi tutkimusaineiston tulevaisuutta koskeviin kirjoitustehtäviin antoi vastauksensa 93 kenialaista opiskelijaa, jotka eivät olleet tehneet yhteistyötä suomalaisten opiskelijoiden kanssa.
Tutkimusmenetelmänä aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen narratiivista luonnetta korostettiin myös aineiston käsittelytavassa, jonka tuloksena rekonstruoitiin neljä uutta narratiivia. Saaduilla uusilla narratiiveilla pyritään kuvaamaan otoksen yksilöiden tyypillisimmät edustajat sukupuolen ja kansallisuuden mukaan.
Aineiston analyysissä tärkeimpinä tuloksina nousivat esiin opiskelijoiden positiivinen suhtautuminen omaan tulevaisuuteen ja luottamus omiin kykyihin saavuttaa toivottu tulevaisuus. Se oli yhteistä sekä suomalaisille että kenialaisille nuorille. Toivotun tulevaisuuden tärkeimpinä asioina nuoret mainitsivat opinnoissa menestymisen, arvostetun työn, korkean elintason ja onnellisen elämän. Tulevaisuudessa nuoria huolestuttivat etenkin luonnon saastuminen, rauhan säilyminen maailmassa ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen ja terveyteen liittyvät asiat. Selkeimmät erot suomalaisten ja kenialaisten nuorten välillä löytyivät tulevaisuuden suunnitelmien tarkan nimeämisen sekä onnellisen elämän tekijöiden eroissa.
Suomalaisten nuorten tulevaisuus näyttäytyi verrattain avoimena ja monia mahdollisuuksia sisältävänä polkujen verkkona. Tarkan päämäärän nimeäminen ja asetetun tavoitteen saavuttamiseksi laaditun reitin suunnitteleminen koettiin haastavana. Kenialaiset nuoret taas nimesivät tavoitteensa tarkasti tuoden tarkasti esiin tavoittelemansa jatko-opinnot ja unelma-ammatin. Koulutus näyttäytyi heille tärkeimpänä keinona nostaa omaa sekä yhteisön elintasoa että saavuttaa arvostettu asema yhteisössään. Arvostus ja kunnioitus yhdessä kohonneeseen taloudelliseen asemaan liitettiin onnelliseen elämään, kun suomalaisten nuorten onnelliseen elämään liitettiin ajatuksia hyvistä ihmissuhteista ja terveydestä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan myös päätellä koulujen kansainvälisen yhteistyön olevan merkittävä tekijä nuorten ajatusmaailman muokkaajana, mikä kannustaa jatkossakin järjestämään ja kehittämään kansainvälistä yhteistyötä koulujen välillä. Omakohtaiset kokemukset ja mahdollisuus havainnoida eri kulttuuria nostivat nuorten halua lisätä osallisuutta maailman kehityskysymyksissä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, sillä tutkimus rajoittuu ehdot täyttäviin suomalaisiin lukiolaisiin ja heidän yhteistyökoulujensa kenialaisiin opiskelijoihin. Suomalaiset lukiolaiset olivat vierailleet osana lukio-opintojaan Keniassa sijaitsevalle Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasemalle vuosina 2013-2015. Tutkimukseen osallistuneet kenialaiset opiskelijat osallistuivat koulujen välisiin yhteistyöprojekteihin suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Tutkimusaineiston empiirinen osuus koostui opiskelijoiden kirjoittamista lomakehaastatteluilla kerätyistä kirjoituksista, joita saatiin 170 opiskelijalta. Kirjoituksia oli 23 suomalaiselta opiskelijalta ja 54 kenialaiselta opiskelijalta, jotka olivat olleet yhteistyössä suomalaisten vierailujen aikana. Sen lisäksi tutkimusaineiston tulevaisuutta koskeviin kirjoitustehtäviin antoi vastauksensa 93 kenialaista opiskelijaa, jotka eivät olleet tehneet yhteistyötä suomalaisten opiskelijoiden kanssa.
Tutkimusmenetelmänä aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen narratiivista luonnetta korostettiin myös aineiston käsittelytavassa, jonka tuloksena rekonstruoitiin neljä uutta narratiivia. Saaduilla uusilla narratiiveilla pyritään kuvaamaan otoksen yksilöiden tyypillisimmät edustajat sukupuolen ja kansallisuuden mukaan.
Aineiston analyysissä tärkeimpinä tuloksina nousivat esiin opiskelijoiden positiivinen suhtautuminen omaan tulevaisuuteen ja luottamus omiin kykyihin saavuttaa toivottu tulevaisuus. Se oli yhteistä sekä suomalaisille että kenialaisille nuorille. Toivotun tulevaisuuden tärkeimpinä asioina nuoret mainitsivat opinnoissa menestymisen, arvostetun työn, korkean elintason ja onnellisen elämän. Tulevaisuudessa nuoria huolestuttivat etenkin luonnon saastuminen, rauhan säilyminen maailmassa ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen ja terveyteen liittyvät asiat. Selkeimmät erot suomalaisten ja kenialaisten nuorten välillä löytyivät tulevaisuuden suunnitelmien tarkan nimeämisen sekä onnellisen elämän tekijöiden eroissa.
Suomalaisten nuorten tulevaisuus näyttäytyi verrattain avoimena ja monia mahdollisuuksia sisältävänä polkujen verkkona. Tarkan päämäärän nimeäminen ja asetetun tavoitteen saavuttamiseksi laaditun reitin suunnitteleminen koettiin haastavana. Kenialaiset nuoret taas nimesivät tavoitteensa tarkasti tuoden tarkasti esiin tavoittelemansa jatko-opinnot ja unelma-ammatin. Koulutus näyttäytyi heille tärkeimpänä keinona nostaa omaa sekä yhteisön elintasoa että saavuttaa arvostettu asema yhteisössään. Arvostus ja kunnioitus yhdessä kohonneeseen taloudelliseen asemaan liitettiin onnelliseen elämään, kun suomalaisten nuorten onnelliseen elämään liitettiin ajatuksia hyvistä ihmissuhteista ja terveydestä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan myös päätellä koulujen kansainvälisen yhteistyön olevan merkittävä tekijä nuorten ajatusmaailman muokkaajana, mikä kannustaa jatkossakin järjestämään ja kehittämään kansainvälistä yhteistyötä koulujen välillä. Omakohtaiset kokemukset ja mahdollisuus havainnoida eri kulttuuria nostivat nuorten halua lisätä osallisuutta maailman kehityskysymyksissä.