Maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien strategiatyöhön - Tulevaisuuden näkymiä kuntien strategiseen johtamiseen
Suppula, Severi (2018)
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901021013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901021013
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa keskitytään kuntien strategiatyöhön ja kuntien strategiseen johtamiseen sote- ja maakuntauudistuksen kontekstissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavalla vuonna 2021 suunnitellusti voimaan astuva pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntien tekemään strategiatyöhön ja kuntien strategiseen johtamiseen. Tutkielman tehtävänä ei ole ottaa kantaa sote- ja maakuntauudistuksen yleiseen sisältöön ja sen tavoitteisiin, vaan tutkielmassa maakuntauudistuksen vaikutuksiin otetaan kantaa ainoastaan kuntien strategiatyön ja niiden johtamisen näkökulmasta.
Tutkielman kaksi kantavaa teemaa ovat kuntien strategiatyö sekä kuntareformit. Kuntien tekemä strategiatyö on entistä keskeisemmässä asemassa kuntien pyrkiessä suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan alati monimutkaistuvassa toimintaympäristössä. Kuntien toimintaympäristöjä muokkaavia muutostekijöitä ovat olleet viime vuosina muun muassa väestön ikääntyminen, teknologian kehitys sekä 2000 –luvun aikana kuntakenttää voimakkaasti muokanneet valtiolliset kuntareformit. Tässä tutkielmassa keskitytään kuntareformeihin viimeisimmän uudistuksen eli sote- ja maakuntauudistuksen osalta, joka on poikkeuksellisen laaja ja monitahoinen uudistus, joka tulee muokkaamaan koko julkisen sektorin toimintaa ja sen vuorovaikutussuhteita.
Tämä tutkielma tehtiin tapaustutkimuksena Päijät-Hämeen maakunnasta ja neljästä maakunnan kunnasta, jotka ovat Asikkala, Hollola, Lahti ja Padasjoki. Tutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kohdekuntien kunnanjohtajia, kahta poliittista kuntapäättäjää, Päijät-Hämeen liiton projektijohtajaa sekä kolmea kunta-alan asiantuntijaa. Tämän tutkielman aineiston keruussa ja analyysissä käytettiin tulevaisuustaulukkomenetelmää, jonka avulla tulevaisuudesta luotiin tämän tutkielman tuloksina toimivat neljä erilaista skenaariota maakunnan ja kohdekuntien tulevaisuudesta.
Tutkielmassa selvisi, että sote- ja maakuntauudistuksella tulee olemaan selviä vaikutuksia kuntien strategiatyön ja strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkielmassa keskeisimpinä uudistuksen vaikutustekijöinä nähtiin kuntien taloutta ja päätösvaltaa koskevat muutokset, jotka tulevaisuudesta riippuen joko sulkevat kuntastrategiat kuoreensa tai avaavat kunnille uusia strategisia mahdollisuuksia ja vapauksia. Päijät-Hämeen maakunnan osalta luodut skenaariot osoittautuivat positiivisiksi, sillä epätodennäköisellä tulevaisuuden skenaariolla oli enemmän yhtäläisyyksiä negatiivisen kuin positiivisen tulevaisuudenkuvan kanssa.
Tutkielman kaksi kantavaa teemaa ovat kuntien strategiatyö sekä kuntareformit. Kuntien tekemä strategiatyö on entistä keskeisemmässä asemassa kuntien pyrkiessä suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan alati monimutkaistuvassa toimintaympäristössä. Kuntien toimintaympäristöjä muokkaavia muutostekijöitä ovat olleet viime vuosina muun muassa väestön ikääntyminen, teknologian kehitys sekä 2000 –luvun aikana kuntakenttää voimakkaasti muokanneet valtiolliset kuntareformit. Tässä tutkielmassa keskitytään kuntareformeihin viimeisimmän uudistuksen eli sote- ja maakuntauudistuksen osalta, joka on poikkeuksellisen laaja ja monitahoinen uudistus, joka tulee muokkaamaan koko julkisen sektorin toimintaa ja sen vuorovaikutussuhteita.
Tämä tutkielma tehtiin tapaustutkimuksena Päijät-Hämeen maakunnasta ja neljästä maakunnan kunnasta, jotka ovat Asikkala, Hollola, Lahti ja Padasjoki. Tutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kohdekuntien kunnanjohtajia, kahta poliittista kuntapäättäjää, Päijät-Hämeen liiton projektijohtajaa sekä kolmea kunta-alan asiantuntijaa. Tämän tutkielman aineiston keruussa ja analyysissä käytettiin tulevaisuustaulukkomenetelmää, jonka avulla tulevaisuudesta luotiin tämän tutkielman tuloksina toimivat neljä erilaista skenaariota maakunnan ja kohdekuntien tulevaisuudesta.
Tutkielmassa selvisi, että sote- ja maakuntauudistuksella tulee olemaan selviä vaikutuksia kuntien strategiatyön ja strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkielmassa keskeisimpinä uudistuksen vaikutustekijöinä nähtiin kuntien taloutta ja päätösvaltaa koskevat muutokset, jotka tulevaisuudesta riippuen joko sulkevat kuntastrategiat kuoreensa tai avaavat kunnille uusia strategisia mahdollisuuksia ja vapauksia. Päijät-Hämeen maakunnan osalta luodut skenaariot osoittautuivat positiivisiksi, sillä epätodennäköisellä tulevaisuuden skenaariolla oli enemmän yhtäläisyyksiä negatiivisen kuin positiivisen tulevaisuudenkuvan kanssa.