Euroopan pakolaiskriisi Helsingin Sanomien uutisoinnissa
Helleharju, Laura (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Helleharju, Laura
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901021005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901021005
Tiivistelmä
Euroopan pakolaiskriisissä on kyse Eurooppaan suuntautuneesta muuttoliikkeestä, aikaan ja paikkaan sidotusta ilmiöstä, jossa vuoden 2015 aikana Eurooppaan saapui ennätysmäärä siirtolaisia tarkoituksenaan hakea Euroopan Unionin alueelta turvapaikkaa. Ilmiö nimettiin mediassa nopeasti Euroopan pakolaiskriisiksi, jolloin lukijan annettiin ymmärtää, että ilmiö oli jollain tapaa ongelmallinen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää mistä Euroopan pakolaiskriisissä suomalaisen uutismedian perusteella oli kyse. Tarkemmin sanottuna tarkoituksena on selvittää, mistä Helsingin Sanomien uutisissa puhuttiin, kun puhuttiin Euroopan pakolaiskriisistä. Tutkimuksessa tarkastellaan uutisartikkeleissa esiintyviä puhetapoja eli diskursseja ja näiden diskurssien ominaispiirteitä.
Tutkimusaiheen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat muuttoliike, identiteetti ja kriisi. Aiemman tutkimuksen perusteella muuttoliike on jo pitkään näyttäytynyt kriisinä, etenkin alueellisen identiteetin näkökulmasta. Siirtolaisuus haastaa vakiintuneet ajatukset ihmisen ja paikan välisestä luonnollisena pidetystä kytköksestä. Tätä taustaa vasten siirtolaisuus näyttää luonnottomalta ja jopa vaaralliselta, jolloin siirtolaisista itsestään tulee uhka, joka tulee torjua. Myös mediassa siirtolaisuuteen on totuttu liittämään näitä erilaisia uhkakuvia. Aiemman tutkimuksen valossa medialla on nähty olevan myös keskeinen rooli tässä muuttoliikkeen kriisinomaisen luonteen korostumisessa. Tämän vuoksi median Euroopan pakolaiskriisiä koskevaa uutisointia onkin syytä tarkastella kriittisesti.
Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa on käytetty Helsingin Sanomien näköislehden Uutiset-osastolla vuoden 2015 aikana ilmestyneitä Euroopan pakolaiskriisiä käsitelleitä uutisartikkeleista, joita oli yhteensä 77 kappaletta. Aineiston analyysi on puolestaan toteutettu diskurssianalyysiin pohjautuvalla What’s the problem represented to be -menetelmällä, jonka avulla uutisoinnin taustalla olevat problematisoinnit on mahdollista sekä tehdä näkyviksi että kyseenalaistaa.
Analyysin tuloksena on hahmoteltu kolme uutisartikkeleissa esille noussutta diskurssia. Nämä kolme diskurssia on nimetty Euroopan pakolaiskriisiksi yhteiskunnallisena uhkana, Euroopan pakolaiskriisiksi Euroopan Unionin hallinnollisena ongelmana sekä Euroopan pakolaiskriisiksi humanitäärisenä kriisinä. Tulosten perusteella Helsingin Sanomien Euroopan pakolaiskriisiä koskeva uutisointi näytti toisintavan vakiintuneita käsityksiä siirtolaisten toiseudesta sekä vahvistavan näin ajatusta identiteetin ja paikan välisestä kytköksestä.
Tutkimusaiheen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat muuttoliike, identiteetti ja kriisi. Aiemman tutkimuksen perusteella muuttoliike on jo pitkään näyttäytynyt kriisinä, etenkin alueellisen identiteetin näkökulmasta. Siirtolaisuus haastaa vakiintuneet ajatukset ihmisen ja paikan välisestä luonnollisena pidetystä kytköksestä. Tätä taustaa vasten siirtolaisuus näyttää luonnottomalta ja jopa vaaralliselta, jolloin siirtolaisista itsestään tulee uhka, joka tulee torjua. Myös mediassa siirtolaisuuteen on totuttu liittämään näitä erilaisia uhkakuvia. Aiemman tutkimuksen valossa medialla on nähty olevan myös keskeinen rooli tässä muuttoliikkeen kriisinomaisen luonteen korostumisessa. Tämän vuoksi median Euroopan pakolaiskriisiä koskevaa uutisointia onkin syytä tarkastella kriittisesti.
Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa on käytetty Helsingin Sanomien näköislehden Uutiset-osastolla vuoden 2015 aikana ilmestyneitä Euroopan pakolaiskriisiä käsitelleitä uutisartikkeleista, joita oli yhteensä 77 kappaletta. Aineiston analyysi on puolestaan toteutettu diskurssianalyysiin pohjautuvalla What’s the problem represented to be -menetelmällä, jonka avulla uutisoinnin taustalla olevat problematisoinnit on mahdollista sekä tehdä näkyviksi että kyseenalaistaa.
Analyysin tuloksena on hahmoteltu kolme uutisartikkeleissa esille noussutta diskurssia. Nämä kolme diskurssia on nimetty Euroopan pakolaiskriisiksi yhteiskunnallisena uhkana, Euroopan pakolaiskriisiksi Euroopan Unionin hallinnollisena ongelmana sekä Euroopan pakolaiskriisiksi humanitäärisenä kriisinä. Tulosten perusteella Helsingin Sanomien Euroopan pakolaiskriisiä koskeva uutisointi näytti toisintavan vakiintuneita käsityksiä siirtolaisten toiseudesta sekä vahvistavan näin ajatusta identiteetin ja paikan välisestä kytköksestä.