Kommandiittiyhtiömuotoisten kiinteistöpääomarahastojen toiminnasta yleisesti
Jaskari, Karoliina (2018)
2018
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901021003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201901021003
Tiivistelmä
Kommandiittiyhtiömuotoiset kiinteistöpääomarahastot ovat kasvattaneet suosiotaan Suomessa institutionaalisten sijoittajien keskuudessa 2000-luvun puolesta välistä alkaen. Institutionaaliset sijoittajat ovat siirtäneet suoria kiinteistösijoituksiaan kiinteistöpääomarahastoihin. Näiden rahastojen toimintaa eivät sääntele erityislait vaan niiden toimintaa harjoitetaan yleisten sopimus- ja yhtiöoikeudellisten normien pohjalta. Oikeustieteellisiä tutkimuksia aiheesta on vähän, ja tämä on toinen oikeustieteellinen tutkimus kiinteistöpääomarahastoista.
Kiinteistömarkkinan kasvaessa tulisi suomalaisessakin lainsäädännössä luoda puitteet toimivalle epäsuoralle kiinteistösijoitustuotteelle. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistöpääomarahastoja tällä hetkellä säännellään ja onko sääntelyssä kehitettävää. Koska kommandiittiyhtiöitä säännellään lailla avoimesta yh-tiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988), sen esitöillä on suuri merkitys tutkimuksessa.
Tutkielman toinen painopiste on kommandiittiyhtiömuotoisten kiinteistöpääomarahastojen rakenteessa ja toiminnassa. Kiinteistöpääomarahastojen suurimpia sijoittajia ovat institutionaaliset sijoittajat, jotka haluavat ulkoistaa kiinteistösijoituksensa rahastoihin, sillä he voivat niissä paremmin hyödyntää vierasta pääomaa, saavuttaa kustannussäästöjä ulkopuolisen hallinnon myötä ja sijoittaa varallisuuttaan laajempi alaisesti. Kuitenkin jo lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden myötä institutionaalisilla sijoittajilla on vahva intressi olla mukana ra-haston toiminnassa ja päätöksenteossa, ja se on vaikuttanut merkittävästi kiinteistöpääomarahaston sidosryhmien välillä laadittaviin sopimuksiin.
Systematisoimalla voimassaolevaa oikeutta kommandiittiyhtiömuotoisten kiinteistöpääomarahastojen osalta ja vertailemalla sitä muiden maiden sääntelyyn voidaan arvioida kiinteistöpääomasijoittamisen sääntelyä de lege feranda. Lakiin avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä ehdotettiin jo Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n toimesta muutoksia, jotka jäivät toteutumatta ja jotka olisivat tehostaneet rahastojen toimintaa. Kiinteistömarkkinan kasvaessa on odotettavissa, että muutostarpeet kasvavat edelleen ja tutkielmassa on analysoitu mitä nämä kehityskohteet avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiölain osalta ovat.
Kiinteistömarkkinan kasvaessa tulisi suomalaisessakin lainsäädännössä luoda puitteet toimivalle epäsuoralle kiinteistösijoitustuotteelle. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistöpääomarahastoja tällä hetkellä säännellään ja onko sääntelyssä kehitettävää. Koska kommandiittiyhtiöitä säännellään lailla avoimesta yh-tiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988), sen esitöillä on suuri merkitys tutkimuksessa.
Tutkielman toinen painopiste on kommandiittiyhtiömuotoisten kiinteistöpääomarahastojen rakenteessa ja toiminnassa. Kiinteistöpääomarahastojen suurimpia sijoittajia ovat institutionaaliset sijoittajat, jotka haluavat ulkoistaa kiinteistösijoituksensa rahastoihin, sillä he voivat niissä paremmin hyödyntää vierasta pääomaa, saavuttaa kustannussäästöjä ulkopuolisen hallinnon myötä ja sijoittaa varallisuuttaan laajempi alaisesti. Kuitenkin jo lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden myötä institutionaalisilla sijoittajilla on vahva intressi olla mukana ra-haston toiminnassa ja päätöksenteossa, ja se on vaikuttanut merkittävästi kiinteistöpääomarahaston sidosryhmien välillä laadittaviin sopimuksiin.
Systematisoimalla voimassaolevaa oikeutta kommandiittiyhtiömuotoisten kiinteistöpääomarahastojen osalta ja vertailemalla sitä muiden maiden sääntelyyn voidaan arvioida kiinteistöpääomasijoittamisen sääntelyä de lege feranda. Lakiin avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä ehdotettiin jo Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n toimesta muutoksia, jotka jäivät toteutumatta ja jotka olisivat tehostaneet rahastojen toimintaa. Kiinteistömarkkinan kasvaessa on odotettavissa, että muutostarpeet kasvavat edelleen ja tutkielmassa on analysoitu mitä nämä kehityskohteet avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiölain osalta ovat.