Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen sosiaalipalveluissa

Abstract

Suomessa on keskusteltu viime vuosina paljon maahanmuuttajuudesta ja siitä, miten suomalaisessa yhteiskunnassa osataan ottaa maahanmuuttajat vastaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuottaa lisää tietoa maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamisesta sosiaalipalveluissa. Suomalaisen sosiaalityön kenttä tarvitsee lisää tutkimustietoa väestön monimuotoistumisen vaikutuksista sosiaalipalveluihin ja niissä tapahtuviin asiakaskohtaamisiin.

Pureudun tutkielmassani kysymyksiin siitä, miten maahanmuuttaja-asiakkuutta ja sen vastinparia maahanmuuttotyön työntekijyyttä käsitteellistetään. Aineistoni koostuu sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksessa nauhoitetuista ryhmäkeskusteluista, joissa osallistujat reflektoivat maahanmuuttaja-asiakkaan ja työntekijän kohtaamista asiakkaan, työntekijän ja tarkkailijoiden rooleista käsin. Harjoituksen asiakkailla oli omakohtaista kokemusta maahanmuutosta, ja koulutukseen osallistujat olivat taustaltaan sosiaalialan koulutettuja tai harjoittelijoita yhtä lukuun ottamatta. Kaikkiaan osallistujia oli 24.

Tutkielmaani kuvaa olennaisesti aineistolähtöisyys, ja se sijoittuu sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen kategoria-analyysin kentälle. Katson siis maahanmuuttaja-asiakkuuden ja maahanmuuttotyön työntekijyyden käsitteiden rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kielenkäytön kautta. Kategoria-analyysin periaatteita seuraten kiinnostukseni kohdentuu analyysissa siihen, miten institutionaaliset kategoriat, asiakkuus ja työntekijyys sosiaalipalveluissa, rakentuvat, millaista toimijuutta niihin liittyvä kielenkäyttö tuottaa ja minkälaista moraalijärjestystä niiden taustalta on tunnistettavissa.

Analyysini tuloksena paikansin kaksi eri tapaa rakentaa asiakkuutta ja työntekijyyttä. Erityinen maahanmuuttajuus kategoriasta oli tunnistettavissa aiemmissakin tutkimuksissa kuvattuja maahanmuuttaja-asiakkuuden ja maahanmuuttotyön työntekijyyden piirteitä ja samalla myös niiden kohtaamattomuutta. Yleinen asiakkuus ja työntekijyys kategoriasta oli puolestaan selkeästi paikannettavissa yleisiä sosiaalialan asiakkaalle asetettuja rooleja ja ammatillisuuden kriteereitä, joissa tilanteen maahanmuuttokonteksti ei saanut mitään erityistä sijaa. Nämä kategoriat kertovat siitä, minkälaista toimijuutta niin asiakkaalta kuin työntekijältäkin odotetaan tässä sosiaalisessa instituutiossa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työntekijän odotetaan täyttävän niin yleiset kulttuurisesti jaetut sosiaalialan ammatillisuudelle asetetut kriteerit kuin omaavan myös taitoja hallinnoida tilanteen maahanmuuttokontekstia. Maahanmuuttotyötä ei pidetä täysin omana erityisalueenaan, jossa työntekijän kompetenssin mittareina toimisivat esimerkiksi eri kielten ja yksittäisten kulttuuristen konventioiden hallitseminen. Maahanmuuttokontekstin nähdään kuitenkin tuovan myös erityisyyttä kohtaamisiin ja vaativan työntekijältä jonkinlaista erityistä osaamista, kuten tulkin käyttämistä. Keskeinen kysymys on myös se, miten ammattilaiselta odotettu osaaminen kohtaa asiakkuuden kanssa. Oman aineistoni perusteella maahanmuuttaja-asiakkuuden ja maahanmuuttotyön työntekijyyden kuvaukset olivat osittain keskenään ristiriidassa, kun ensimmäisessä korostui palvelujärjestelmässä toimimisen haasteet ja jälkimmäisessä vuorovaikutuksellinen osaaminen.

ABSTRACT Encountering immigrant clients in social services

In recent years immigration and especially, the question of how immigrants should be integrated into Finnish society, has been a popular conversation topic in Finland. The purpose on this Master´s Thesis is to get more information about encountering immigrant clients in social services. Social work in Finland needs more research concerning the impact on social services of the rising immigrant population.

In my research, I am interested in how the immigrant clients and their counterparts work with immigrants, are understood and categorised. The research material is gathered from social and healthcare in-service training. The material constitutes of recorded group conversations where the participants reflect their experiences of an encounter between an immigrant client and a social service worker. The participants reflect on the role of an immigrant client and employee from the perspectives of a client, employee or observer. Each of the clients had personal experiences of immigration and all the participants of the training, except one, had an educational background in social services or were trainees in the field. The overall participant number was 24.

The study is strongly data driven and situated in the framework of social constructionism and categorization analysis. Thus, categories such as the immigrant client and work with immigrants are built in everyday social interaction through the use of language. Following the fundamentals of categorization analysis, the interest of my study lies in how the institutionalized categories, such as migrant client and social service worker, are built up, what roles each individual is expected to take on and what kind of moral order lies behind these categorizations.

As a result of my analysis I found two different ways of building the client and the worker roles. In the first one, named Special immigration, I encountered the same ways of talking about immigrant clients and work with immigrants as in previous studies. In turn from the second categorization, named General client and worker, I identified roles that are attached generally to a social service client and social service worker. In this second category the immigration context of the encounter was completely bypassed. These categorizations define what kind of role is expected from the client and the worker.

All in all, the social service worker is expected to manage the general professional codes and ethics of social services, and at the same time possess skills to handle the specific nature of the situation due to the clients’ immigration status. An important point to stress is the observation that the features and needs attached to the immigrant client and the competences expected from the social service worker do not undoubtedly meet. The ”singularity” of the immigrant client is built around the fact that for the immigrant the Finnish social and healthcare system appears to be very complex, and he or she may lack the resources to use it. On the other hand, within the role of the worker, the importance of language and interpersonal communication competence is highlighted.