Hengityslaitetta kotona tarvitsevan lapsen hoitoprosessi : narratiivinen tutkimus vanhemman näkökulmasta
Mandelin, Paula (2018)
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812313061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812313061
Tiivistelmä
Kotona hengityslaitteita tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana. Hoitoprosessin kehittäminen potilaslähtöisesti yhdessä perheen kanssa mahdollistaa laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumisen kotona. Suomessa on aiemmin tutkittu melko vähän hoitoprossien etenemistä vanhemman näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vanhempien kokemuksia hengityslaitetta kotona tarvitsevan lapsen hoitoprosessista.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla hengityslaitetta kotona tarvitsevan lapsen vanhempia (n=7). Tutkimus on laadullinen, narratiivinen lähestymistavaltaan. Aineisto analysoitiin narratiivisen analyysin menetelmällä ja tutkimustulokset esitetään kertomuksen muodossa.
Vanhemmat kertoivat hoitoprosessin eri vaiheista monipuolisesti. Ennen hengityslaitehoidon aloitusta vanhemmat kuvasivat useita oireita lapsellaan, mutta vanhemmat kokivat myös ristiriitaisia tunteita. Hoidon aloituksen kuvattiin toteutuneen sujuvasti ja hoitoon liittyvä ohjaus oli vanhempien mukaan asiantuntevaa. Hoidon toteutumisessa kotona koettiin sekä onnistumisia että vastoinkäymisiä. Yhtäältä hoito toteutui helposti ja se muodostui osaksi päivittäisiä rutiineja. Toisaalta taas vanhemmat kuvasivat lapsen hoitoon sitoutumattomuutta ja laitehoidon toteutumattomuutta, varsinkin lapsen ollessa poissa kotoa. Hoidon seurantakäynnit sujuivat pääosin hyvin. Vanhemmat pohtivat myös seurantakäyntien toteutumisen eri muotoja sekä kertoivat valmistautumisesta lapsen hoidon siirtymisestä tulevaisuudessa aikuispuolelle.
Narratiivisessa lähestymistavassa vanhemmilla oli mahdollisuus antaa asioille merkityksiä omien keinojen mukaan. Tällöin vanhempien oma ääni pyrittiin saamaan tutkimustulosten kertomuksissa esille. Saadut tulokset muodostavat yhdessä aiempien tutkimusten kanssa kokonaisuuden, jota voidaan hyödyntää hengityslaitetta kotona tarvitsevan lapsen hoitoprosessin kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksesta saadun tiedon avulla terveydenhuollon ammattilaiset osaavat vastata hengityslaitetta kotona tarvitsevan lapsen perheen tarpeisiin entistä paremmin hoitoprosessin eri vaiheissa.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla hengityslaitetta kotona tarvitsevan lapsen vanhempia (n=7). Tutkimus on laadullinen, narratiivinen lähestymistavaltaan. Aineisto analysoitiin narratiivisen analyysin menetelmällä ja tutkimustulokset esitetään kertomuksen muodossa.
Vanhemmat kertoivat hoitoprosessin eri vaiheista monipuolisesti. Ennen hengityslaitehoidon aloitusta vanhemmat kuvasivat useita oireita lapsellaan, mutta vanhemmat kokivat myös ristiriitaisia tunteita. Hoidon aloituksen kuvattiin toteutuneen sujuvasti ja hoitoon liittyvä ohjaus oli vanhempien mukaan asiantuntevaa. Hoidon toteutumisessa kotona koettiin sekä onnistumisia että vastoinkäymisiä. Yhtäältä hoito toteutui helposti ja se muodostui osaksi päivittäisiä rutiineja. Toisaalta taas vanhemmat kuvasivat lapsen hoitoon sitoutumattomuutta ja laitehoidon toteutumattomuutta, varsinkin lapsen ollessa poissa kotoa. Hoidon seurantakäynnit sujuivat pääosin hyvin. Vanhemmat pohtivat myös seurantakäyntien toteutumisen eri muotoja sekä kertoivat valmistautumisesta lapsen hoidon siirtymisestä tulevaisuudessa aikuispuolelle.
Narratiivisessa lähestymistavassa vanhemmilla oli mahdollisuus antaa asioille merkityksiä omien keinojen mukaan. Tällöin vanhempien oma ääni pyrittiin saamaan tutkimustulosten kertomuksissa esille. Saadut tulokset muodostavat yhdessä aiempien tutkimusten kanssa kokonaisuuden, jota voidaan hyödyntää hengityslaitetta kotona tarvitsevan lapsen hoitoprosessin kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksesta saadun tiedon avulla terveydenhuollon ammattilaiset osaavat vastata hengityslaitetta kotona tarvitsevan lapsen perheen tarpeisiin entistä paremmin hoitoprosessin eri vaiheissa.