Vanhemmuuden arviointi Tays:n perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikössä vuosina 2010-2015
Tervonen, Katja (2018)
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812313057
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201812313057
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä perustietoa erikoissairaanhoidossa tehtävästä vanhemmuuden arvioinnista. Tutkimuskysymys oli kaksiosainen. Ensinnäkin haluttiin kerätä tietoa vanhemmuuden arviointia varten tehdyistä lähetteistä: paljonko niitä vuosittain tehdään, mikä on lähettämisen taustalla ja millaisiin lapsiin ja perheisiin lähetteet kohdistuvat. Toisena tavoitteena oli saada käsitys vanhemmuuden arviointijaksojen toteutumisesta ja sisällöstä sekä siitä, millaisia oireita arviointijaksoille osallistuneilla lapsilla havaittiin. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan vanhemmuutta yleisesti ja perheistä saatavilla olevan tilastotiedon valossa, sekä lapsen psyykkistä kehitystä vanhemmuuden kannalta oleellisin osin.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä potilastietorekisteritutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui vuosina 2010–2015 vanhemmuuden arviointijaksolle Tays:n perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikköön lähetetyistä alle 13-vuotiaista lapsista ja heidän perheistään. Tarvittavat tiedot kerättiin lähetteistä ja lasten potilaskertomuksista tutkimusta varten suunnitellun lomakkeen avulla. Lopullisessa aineistossa oli mukana kaikkiaan 70 lasta.
Vanhemmuuden arviointilähetteiden vuosittaisessa lukumäärässä havaittiin tutkimusaikana kasvua. Tärkeimmät lähettämisen syyt olivat huoli vanhemmuudesta ja huoli perheen vuorovaikutuksesta, myös huoltoriitojen osuus lähettämisen syistä näyttäytyi suurena. Vanhemmuuden arviointiin lähetetyistä lapsista suurin ryhmä olivat 5–9-vuotiaat lapset. Perherakenteet olivat varsin vaihtelevia, suurin osa lapsista asui äidin ja tämän mahdollisen uuden puolison luona. Vanhempien taustatiedoissa nousivat esiin monet vanhemmuuden riskitekijät, esim. vanhempien työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Kahdella kolmasosalla lapsista havaittiin tutkimusjakson aikana kliinisesti merkittäviä psyykkisiä oireita.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että vanhemmuuden arviointiin päätyvillä perheillä on useita vanhemmuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Jo ennen vanhemmuuden arviointiin lähettämistä he ovat saaneet yhteiskunnalta paljon tukea. Siihen nähden, miten merkittäviä vanhemmuuden haasteita perheiden kohdalla havaittiin, oli yllättävää, että yhdellä kolmasosalla arviointijaksolle osallistuneista lapsista ei havaittu merkittäviä psyykkisiä oireita.
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä potilastietorekisteritutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui vuosina 2010–2015 vanhemmuuden arviointijaksolle Tays:n perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikköön lähetetyistä alle 13-vuotiaista lapsista ja heidän perheistään. Tarvittavat tiedot kerättiin lähetteistä ja lasten potilaskertomuksista tutkimusta varten suunnitellun lomakkeen avulla. Lopullisessa aineistossa oli mukana kaikkiaan 70 lasta.
Vanhemmuuden arviointilähetteiden vuosittaisessa lukumäärässä havaittiin tutkimusaikana kasvua. Tärkeimmät lähettämisen syyt olivat huoli vanhemmuudesta ja huoli perheen vuorovaikutuksesta, myös huoltoriitojen osuus lähettämisen syistä näyttäytyi suurena. Vanhemmuuden arviointiin lähetetyistä lapsista suurin ryhmä olivat 5–9-vuotiaat lapset. Perherakenteet olivat varsin vaihtelevia, suurin osa lapsista asui äidin ja tämän mahdollisen uuden puolison luona. Vanhempien taustatiedoissa nousivat esiin monet vanhemmuuden riskitekijät, esim. vanhempien työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Kahdella kolmasosalla lapsista havaittiin tutkimusjakson aikana kliinisesti merkittäviä psyykkisiä oireita.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että vanhemmuuden arviointiin päätyvillä perheillä on useita vanhemmuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Jo ennen vanhemmuuden arviointiin lähettämistä he ovat saaneet yhteiskunnalta paljon tukea. Siihen nähden, miten merkittäviä vanhemmuuden haasteita perheiden kohdalla havaittiin, oli yllättävää, että yhdellä kolmasosalla arviointijaksolle osallistuneista lapsista ei havaittu merkittäviä psyykkisiä oireita.
Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.